thumb|262px|Finspångin kunnan alueella sijainneet pitäjät.
pienoiskuva|oikea|Finspångin kunnantalo. pienoiskuva|oikea|Finspångin ruukkialuetta. pienoiskuva|oikea|Siemensin omistuksessa oleva Finspångin linna. pienoiskuva|oikea|Finspångin rautatieasema. pienoiskuva|oikea|Suomi-seuran talo Finspångissa. pienoiskuva|oikea|Hävlan ruukki. pienoiskuva|oikea|Rejmyren kirkko.
Finspångin kunta () on Itä-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Itä-Götanmaahan ja Närkeen. Kunnan keskustaajama on Finspång.
Kunnan maapinta-ala on 1 055,25 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 21 903 henkeä (2022).
Kunnassa sijaitsee Finspångin linna.
Teollisuushistoriaa Finspångissa oli jo 1500-luvun alussa pieni rautaruukki. 1600-luvun taitteessa saapui valloneja, joista Louis De Geer osti ruukin omistukseensa ja alkoi valmistaa kanuunoita ja tykinkuulia. Tykkiteollisuus jatkui vuoteen 1911, mutta tilalle perustettiin pari vuotta myöhemmin Finspångs Metallverk AB, monipuolinen metallitehdas joka jalosti raudan lisäksi kuparia, messinkiä ja pronssia, myöhemmin myös alumiinia, jonka tuottajana siitä tuli kansainvälisestikin merkittävä.
Finspångs Metallverk tunnettiin vuosina 1942–1969 nimellä Svenska Metallverken, kunnes se yhdistyi Grängesbergsbolagetin (TGO) kanssa yhtiöksi Gränges Essem. Työvoimapulan lievittämiseksi tehtaaseen otettiin 1960- ja 1970-luvulla paljon vierastyöläisiä, eniten Suomesta ja toiseksi eniten Jugoslaviasta. Yhtiö jaettiin vuosina 1973–1974 neljään osaan, joista Finspångissa toimivat Gränges Aluminium ja Gränges Weda. Alumiinituotteiden teko jatkuu paikkakunnalla nyt yritysnimellä Hydro Extrusions.
Finspångilainen metalliyritys oli myös Svenska Turbinfabriks AB Ljungström, joka tuli tunnetuksi lyhenteestä STAL ja sitten, fuusioiduttuaan Nackassa toimineen Lavalin höyryturbiiniyhtiön kanssa nimellä Stal-Laval. Yhtiö tuotti höyryturbiineja laivoihin ja voimalaitoksiin, myöhemmin myös ydinvoimaloihin. Myös Stal-Laval turvautui paljolti ulkomaiseen työvoimaan. Turbiineja tuottaa Finspångissa nyt Siemens Energy.
Finspångin kuparituotteiden perinteitä jatkoi myöhemmin Grängesin tytäryhtiö Wirsbo Bruk, vuodesta 1986 Outokumpu ja nykyisin Luvata.Modernization of copper mill. More energy savings for Luvata, Sweden, ABB. Viitattu 2.8.2023.
Finspångin teollisuusperinteeseen kuulu myös vuonna 1810 perustettu Reijmyren lasitehdas.
Peltoala Vuonna 2007 kunnassa oli 78,11 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 7,4 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys Nykyinen Finspångin kunta koostuu Finspångin kauppalasta ja kolmesta entisestä maalaiskunnasta. Risingen kunta muutettiin Finspångin kauppalaksi vuonna 1942.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat suurkunnat: Finspång (aiempi Finspångin kauppala) Hällestad (aiempi Hällestad) Hävla (aiemmat Regna ja Skedevi) Finspångin kuntamuoto oli kauppala, ja kaksi muuta kuntaa olivat maalaiskuntia.
Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja muodostettiin nykyinen Finspångin kunta yhdistämällä Finspångin kauppala, Hällestad ja Hävla.
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa. Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä(31.12.2015) % Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet2 92913,8 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla6192,9 Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla1 4086,6 Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa16 24376,6
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 748 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 3,6 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 8,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 187 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 5,0 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 184 424 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 63 000 kruunua.
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti: 0–17-vuotiaat: 19,1 % 18–64-vuotiaat: 57,3 % 65 vuotta täyttäneet: 23,6 %
Elinkeinot Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Taajamat
Kunnassa on 11 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 79,9 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 171 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:
# Taajama Väkiluku(31.12.2010) 1 Finspång 12 440 2 Rejmyre 900 3 Lotorp 701 4 Falla 467 5 Sonstorp 429 6 Hällestad 336 7 Ljusfallshammar 327 8 Grytgöl 263 9 Butbro 261 10 Borggård 238 11 Igelfors 214
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia: Hävla Näs
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat: Bränntorp Byle Hävla Lövlund
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010: Kolstad Lämmetorp Prästköp
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Finspångin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Piirit pienoiskuva|oikea|Kartta Finspångin kunnan piireistä.
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin: Hällestadin piiri (Itä-Götanmaa) Regnan piiri Risingen piiri Skedevin piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat: Risinge Hällestad Regna Skedevi
Historialliset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin. Finspångs kbfd* Hällestad Regna Risinge Risinge kbfd* Skedevi Skedevi norra kbfområde* Skedevi södra kbfområde*
Lähteet
Aiheesta muualla
Finspångin kunnan kotisivut
*