Yhteiskäyttöalue () on yhteiseen käyttöön osoitettu alue, kuten venevalkama tai puistoalue.Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 476/2004. Pykälä 75. Finlex. Viitattu 9.7.2016. Käsite esiintyy muun muassa Suomen maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä kiinteistönmuodostamislaissa (KML, 554/1995).
Ranta-asemakaavassa voidaan osoittaa venevalkama, joka on tarkoitettu kaava-alueen sisäiseen käyttöön, eli niille kiinteistöille, jotka on kaavaan merkitty. Kiinteistönomistaja voi hakea käyttöoikeuden yhteiskäyttöalueeseen maanmittaustoimituksella (rasitteena), joka rinnastuu tienpitovelvollisuuteen. Alueen toteuttamisesta, käytöstä ja rakentamisesta määräävät rasiteoikeuden haltijat. Kun käyttöoikeus on muodostettu rasitteena, kiinteistönomistajat hallinnoivat aluetta. Rantakunnan osakkaina ovat kiinteistönomistajat, mutta ei yhteiskäyttöalueen maanomistaja. Hallinnoiminen tarkoittaa ranta-asemakaavaan määritetyn yhteiskäyttöalueen käyttötarkoituksen mukaista käyttöä. Venevalkamassa voi olla esim. vajoja, jotka palvelevat veneilyä.
Yhteiskäyttöalueita on kaavoitettu esimerkiksi puistoiksi, lähivirkistysalueiksi, venevalkamiksi, uimapaikoiksi, pallokentiksi, leikkikentiksi ja saunoja varten. Alueella voi olla rakennuksia ja rakennelmia kuten yhteiskäyttöinen sauna, pukusuoja, urheiluvälinevaja, venevaja, penkkejä, pöytiä, grillikatoksia ja niin edelleen. Yhteiskäyttöalueet eivät ole kovin yleisiä.
Yhteiskäyttöalue, joka on muodostettu KML 154a §:n mukaisesti, on ranta-asemakaavassa erityiseen käyttöön otettu alue. Yhteiskäyttöalueen käyttöön on oltava rasiteoikeus, mikä rajaa jokamiehenoikeuteen perustuvan käytön luvattomaksi.
Katso myös
Yhteisalue
Lähteet
Aiheesta muualla Maankäyttö- ja rakennuslaki 75 § Kiinteistönmuodostamislaki 154 a §
Luokka:Kaavoitus