Micke-Max Åsten (s. 10. kesäkuuta 1992 Helsinki) on suomalainen entinen jääkiekkoilija. Hän oli pelipaikaltaan keskushyökkääjä, mutta Åsten osasi pelata myös laidassa. Hänet oli tunnettu lähinnä alempien ketjujen "rouhijan" roolistaan, ja Åstenin pelityyliin kuuluu taklaaminen sekä vastustajan ärsyttäminen.

Åsten pelasi suurimman osan ammattilaisurastaan ajan SM-liigajoukkue Helsingin IFK:ssa, jossa hän pelasi yhteensä 541 runkosarjaottelua tehopistein 32+47=79 ja 90 pudotuspeliottelua tehopistein 7+13=20. Åsten on seuran kaikkien aikojen kuudenneksi eniten runkosarjaotteluita pelannut pelaaja sekä toiseksi eniten pudotuspeliotteluita pelannut pelaaja Pertti Lehtosen jälkeen. Hän voitti SM-hopeaa vuonna 2016 sekä pronssia vuosina 2018 ja 2021. Pelaajauransa viimeisen kauden 2025–2026 Åsten pelasi Ranskassa Ligue Magnusin Spartiates de Marseillessa.

Ura Seuraura Åsten on Vuosaaren Viikinkien kasvatti. Hän siirtyi kaudeksi 2007–2008 HooCeen B-nuoriin ja sieltä kaudeksi 2008–2009 Helsingin IFK:hon. Åsten voitti HIFK:ssa B-nuorten Suomen-mestaruuden vuosina 2009 ja 2010 sekä A-nuorten SM-hopeaa vuonna 2010. Kaudella 2010–2011 hän debytoi miesten peleissä pelaamalla yhdeksän Mestis-ottelua alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa.

Kaudeksi 2011–2012 Åsten teki yksivuotisen SM-liigasopimuksen HIFK:n kanssa. Hän aloitti kautena lainalla Mestis-joukkue Kiekko-Vantaassa, jossa Åsten pelasi kauden aikana kaikkiaan 20 runkosarjaottelua tehopistein 3+4=7. Hän teki liigadebyyttinsä 15. lokakuuta 2011 vieraissa Rauman Lukkoa vastaan. Åsten merkittiin HIFK:n kolmosketjuun Markus Granlundin ja Miikka Tuomaisen viereen. Hän sai ottelussa jääaikaa 7.02 minuuttia. Åsten teki myös liigauransa avausmaalin heti hänen ensimmäisessä vaihdossaan ja ensimmäisellä laukauksellaan. Hänen tekemänsä ottelun avausosuma jäi HIFK:n 1–3-tappioon päättyneessä ottelussa joukkueen ainoaksi. Yhteensä Åsten pelasi kauden aikana SM-liigassa 23 runkosarjaottelua tehopistein 1+1=2. Hän vahvisti myös HIFK:n A-nuoria, jossa Åsten voitti kauden päätteeksi Suomen-mestaruuden. Toukokuussa 2012 hän teki seuran kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.

Kauden 2012–2013 Åsten aloitti kahden ottelun mittaisella lainalla Mestis-joukkue KooKoossa. Hän pelasi Mestiksessä lopulta valtaosan kaudestaan; Åsten pelasi myös kahdeksan ottelua Mikkelin Jukureissa ja 11 ottelua HC Keski-Uudessamaassa. Pelejä HIFK:n SM-liigajoukkueessa kertyi 11 runkosarjaottelun verran. Åstenin mukaan seuran päävalmentaja Raimo Summanen ilmoitti hänelle kauden jälkeen, että Åsten ei tule enää pelaamaan tai harjoittelemaan HIFK:ssa. Hänen sopimuksensa purettiin toukokuussa 2013. Åsten oli vapaana agenttina, kunnes hän syksyn 2013 mittaan liittyi Kiekko-Vantaan joukkueeseen. Åsten nousi myös joukkueen varakapteeniksi ja sijoittui 93 minuutillaan Mestiksen jäähypörssissä seitsemänneksi, tehden myös 43 ottelussa 19 tehopistettä.

Elokuussa 2014 Åsten palasi koeaikasopimuksella HIFK:hon, kun joukkueen päävalmentajaksi vaihtui Antti Törmänen. Hän lunasti näytöillään sopimuksen loppukaudeksi 2014–2015. Åsten pelasi ison osan kaudestaan myös lainalla Kiekko-Vantaassa. 15. marraskuuta 2014 hän taklasi Tuton Kristian Tuohilammen selästä laitaan, sillä seurauksella, että Tuohilampi sai vammoja pään ja niskan alueelle. Åsten sai tilanteesta peräti seitsemän ottelun mittaisen pelikiellon. Kurinpitoryhmä piti päätöksessään hänen taklaustaan tarkoituksellisena laitataklauksena. Tilanteessa Åstenilta katsottiin puuttuvan täysin kunnioitus vastustajan pelaajaa kohtaan. Lisäksi hänen kurinpitohistoriaansa katsottiin rangaistusta raskauttavaksi asianhaaraksi.

Marraskuussa 2015 Åsten teki kaksivuotisen jatkosopimuksen HIFK:n kanssa. Kaudella 2016–2017 hän teki SM-liigan runkosarjassa kuusi tehopistettä, mutta Åsten saavutti yllättäen saman tehopistemäärän kahdeksassa pelaamassaan Mestarien liigan ottelussaan ja voitti HIFK:n sisäisen piste- ja syöttöpörssin tehoilla 1+5=6. Kaudella 2017–2018 Åsten teki SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 3+7=10. Hän voitti kauden päätteeksi SM-pronssia. Joulukuussa 2017 Åsten teki HIFK:n kanssa kolmivuotisen jatkosopimuksen.

Åsten oli sivussa alkukauden 2020–2021 syyskuussa 2020 Tampere Cupissa tulleen loukkaantumisen vuoksi. Hän palasi kaukaloihin lokakuun lopulla ja pelasi runkosarjassa 36 ottelua. Loppukaudella Åsten muodosti toimivan nelosketjun Juho Keräsen ja Miro Väänäsen kanssa ja he erottuivat edukseen varsinkin pudotuspeleissä. Ensimmäisessä puolivälieräottelussa 19. huhtikuuta 2021 Oulun Kärppiä vastaan hän onnistui tekemään kaksi maalia. Åstenin toinen maali syntyi vastustajan tyhjään maaliin ajassa 59.20 ja se jäi lopulta HIFK:n 3–2-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi, kun Kärpät onnistui vielä kaventamaan ottelun 12 sekuntia myöhemmin. Sakari Lindfors valitsi hänet ottelun Alumnien tähtien kakkostähdeksi. Kolmannessa vieraissa pelatussa puolivälieräottelussa 22. huhtikuuta 2021 Åsten teki kaksi syöttöpistettä, joista ensimmäinen jäi Miro Väänäsen tekemän voittomaalin kakkossyöttöpisteeksi. HIFK voitti ottelun lukemin 5–2 ja eteni välieriin otteluvoitoin 3–0. Nelosketjun roolistaan huolimatta Åsten onnistui rikkomaan runkosarjan pistemääränsä tehtyään kahdeksassa pudotuspeliottelussa tehot 3+5=8, joilla hän oli HIFK:n toiseksi paras pistemies Sebastian Dykin jälkeen. Åsten jakoi myös joukkueen sisäisen tehotilaston voiton Johan Motinin kanssa lukemalla +5. Hän voitti kauden päätteeksi SM-pronssia. Juhannuksen alla, kesäkuussa 2021 HIFK ilmoitti tehneensä Åstenin kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen. Huhtikuussa 2022 Åstenin sopimusta jatkettiin taas vuodella.

Kaudella 2022–2023 Åsten edusti HIFK:ta myös Spengler Cupissa. Helmikuussa 2023 hänen uutisoitiin tehneen seuran kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen, kun hän vieraili Radio Rockin Korporaatio-ohjelmassa. Kauden 2024–2025 jälkeen toukokuussa 2025 HIFK tiedotti, että Åsten ei jatka seurassa. Hänen mukaansa jatkosopimusta ei enää syntynyt, vaikka keskusteluja käytiin.

Tammikuussa 2026 Åsten siirtyi loppukauden 2025–2026 kattavalla sopimuksella Ranskaan Ligue Magnusin Spartiates de Marseilleen oltuaan alkukauden ilman sopimusta.

Syyskuussa 2026 Åsten ilmoitti omalla Instagram-tilillään lopettaneensa pelaajauransa. HIFK tiedotti kunnioittavansa hänen uraansa 19. syyskuuta pelattavassa ottelussa Rauman Lukkoa vastaan, jolloin hän saa ottelun yhteydessä seuran myöntämän kultasormuksen.

Maajoukkueura

Åsten pelasi alle 18-vuotiaiden Ivan Hlinkan muistoturnauksessa vuonna 2009. Hän voitti myös alle 18-vuotiaiden MM-pronssia vuonna 2010. Åsten teki turnauksessa tehot 1+1=2. Hänen ainoa maalinsa ratkaisi Suomelle 5–4-voiton alkulohkossa Venäjästä. Yhteensä Åsten on pelannut 14 nuorten ja 33 poikien maaottelua.

Yksityiselämä Åsten vietti lapsuutensa Itä-Helsingin Vartiokylässä. Hänen lempinimensä "Muuli" on peräisin hänen joukkuetoverinaan HIFK:n junioreissa pelanneelta Mika Partaselta, jonka mielestä Åsten muistuttaa ulkoisesti samalla lempinimellä tunnettua ruotsalaista NHL-pelaaja Johan Franzénia.

Åstenin isoisä Fjalar oli jalkapallo- ja jääpalloerotuomari sekä pelaaja molemmissa lajeissa. Myös Micke-Maxin isä Hans Åsten toimi jääpallotuomarina. Hansin sisko Kristiina Koskela pelasi koripalloa SM-sarjatasolla Karhun Pojissa. Kristiinan poika Toni Koskela on puolestaan uransa lopettanut jalkapalloilija ja nykyinen valmentaja.

Tilastot 2008–2009 HIFK A-SM 3 0 0 0 0 – – – – – 2009–2010 HIFK A-SM 29 6 6 12 36 7 1 1 2 0 U18 6 1 1 2 12 2010–2011 HIFK A-SM 41 8 12 20 85 5 0 1 1 2 Suomi U20 Mestis 9 0 0 0 6 – – – – – 2011–2012 HIFK A-SM 13 0 8 8 34 2 0 1 1 4 HIFK SM-liiga 23 1 1 2 14 – – – – – Kiekko-Vantaa Mestis 20 3 4 7 42 – – – – – 2012–2013 HIFK SM-liiga 11 0 0 0 4 – – – – – KooKoo Mestis 2 0 0 0 0 – – – – – Jukurit Mestis 8 1 1 2 2 – – – – – HCK Mestis 11 1 3 4 43 – – – – – 2013–2014 Kiekko-Vantaa (A) Mestis 43 8 11 19 93 5 1 1 2 12 2014–2015 HIFK SM-liiga 32 3 2 5 61 8 0 1 1 12 Kiekko-Vantaa Mestis 19 4 8 12 84 – – – – – 2015–2016 HIFK SM-liiga 48 3 6 9 61 14 0 2 2 8 2016–2017 HIFK SM-liiga 47 2 4 6 20 12 2 1 3 14 2017–2018 HIFK SM-liiga 56 3 7 10 48 14 0 2 2 16 2018–2019 HIFK SM-liiga 44 2 5 7 40 11 0 1 1 0 2019–2020 HIFK SM-liiga 49 2 2 4 20 – – – – – 2020–2021 HIFK SM-liiga 36 2 4 6 24 8 3 5 8 6 2021–2022 HIFK SM-liiga 49 3 5 8 86 3 0 0 0 2 2022–2023 HIFK SM-liiga 48 3 4 7 88 12 1 1 2 10 2023–2024 HIFK SM-liiga 48 4 4 8 28 5 0 0 0 0 2024–2025 HIFK SM-liiga 50 4 3 7 61 3 1 0 1 0 2025–2026 Marseille Ranska 11 3 2 5 39 5 0 2 2 2 13 kautta yhteensä SM-liiga 541 32 47 79 555 90 7 13 20 68 4 kautta yhteensä Mestis 93 13 19 32 186 5 1 1 2 12 1 kausi yhteensä Ranska 11 3 2 5 39 5 0 2 2 2

Lähteet

Viitteet

Luokka:Suomalaiset jääkiekkoilijat Luokka:Vuonna 1992 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt