Frans Sammut (19. marraskuuta 1945 – 4. toukokuuta 2011 ) oli maltalainen romaani- ja tietokirjailija.Le Petit Futé, 9th Ed, 2009-2010, Paris, p. 70.
Elämä Sammut syntyi Żebbuġissa, Maltalla. Hän kävi peruskoulun Zebbugissa, jatkoi opintojaan St Aloysius' Collegessa ja sai opettajan pätevyyden St Michael's Teacher Training Collegessa. Hän suoritti perustutkinnon Maltan, arabian ja teologian Maltan yliopistossa ja sai Perugian yliopistossa pätevyyden opettaa italian kieltä ulkomailla.
Sammut sai ensi kerran tunnustusta 1960-luvun lopussa, jolloin hän oli mukana perustamassa kirjallisuuden elvytysliikettä (Moviment Qawmien Letterarju). Myöhemmin hän toimi Maltan kielen akatemian (Akkademja tal-Malti) sihteerinä.
Sammut työskenteli uransa loppuvaiheessa opetuksen parissa rehtorina, mutta hän toimi myös Maltan pääministerin kulttuurineuvonantajana vuosina 1996–1998. Hän oli naimisissa Catherine Cachian kanssa, ja heillä on kaksi poikaa, Mark ja Jean-Pierre.
Teokset
Sammut julkaisi lukuisia teoksia. Menestysromaanin Il-Gaġġa (Häkki) pohjalta Mario Philip Azzopardi ohjasi vuonna 1971 Rothmans-palkinnon voittaneen elokuvan Samuraj. Paceville sai valtion kirjallisuuspalkinnon, ja Il-Ħolma Maltija (Maltalainen unelma) on kirjallisuuskriitikko Norbet Ellul-Vincentin mukaan "vertaansa vailla maltalaisessa kirjallisuudessa".Ellul Vincenti, Norbert (11-04-1994): "Vassalli's Maltese Dream", The Sunday Times (Malta), p. 20. Entinen pääministeri ja näytelmäkirjailija Alfred Sant piti sitä Sammutin mestariteoksena, ja brittikirjailija ja -runoilija Marjorie Boulton kutsui sitä "huikeaksi saavutukseksi".
Sammut julkaisi myös novellikokoelmat Labirint (Labyrintti), Newbiet (Vuodenajat) ja Ħrejjef Żminijietna (Tarinoita ajastamme).
Hänen ei-fiktiivistä tuotantoaan ovat muun muassa teokset Ir-Rivoluzzjoni Franċiża: il-Ġrajja u t-Tifsira (Ranskan vallankumous: historia ja merkitys), Bonaparti f'Malta (Bonaparte Maltassa), jonka ranskankielinen käännös Bonaparte à Malte julkaistiin vuonna 2008, ja On The Da Vinci Code (Da Vinci koodista, 2006), joka on kaksikielinen (englanti ja malta) kommentaari tästä kansainvälisestä menestysromaanista.
Sammut laati myös kriittisen laitoksen Mikiel Anton Vassallin Lexiconista. Vassallia (k. 1829) pidetään maltan kielen isänä. Vuonna 2006 julkaistiin Sammutin maltankielinen käännös Vassallin teoksesta Motti, Aforismi e Proverbii Maltesi (Għajdun il-Għaqal, Kliem il-Għerf u Qwiel Maltin). Vuonna 2007 esperantonkielinen käännös Vassallin elämästä kertovasta teoksesta Il-Ħolma Maltija (La Malta Revo) edusti Maltaa esperantonkielisessä klassikkokirjallisuuden kokoelmassa, jonka julkaisi New Yorkin Mondial Books.
Vuonna 2008 Sammutin romaanista Il-Gaġġa julkaistiin viides painos.
Vuonna 2009 Sammut esitti kumouksellisen uudelleentulkinnan Pietru Caxaron runosta "Xidew il-qada" (tunnetaan myös nimellä "Il-Kantilena"), joka on vanhin maltankielinen kirjallinen dokumentti.
Entinen Maltan yliopiston rehtori, filosofian professori ja johtava maltalaisintellektuelli Peter Serracino Inglott on todennut: Sammutin nerokkuus on siinä, että hän kykeni ikään kuin voltairelaisena narrina muuntamaan historiallisen henkilön eräänlaiseksi ironisesti elämää suuremman naamion karnevalistiseksi kantajaksi. Lukija saadaan nauttimaan sellaisten persoonien kääntöpuolesta, joihin yleensä suhtaudutaan varauksettoman juhlavasti. Heidän epävarmuudelleen, lipsahduksilleen ja selityksilleen voi hymyillä kuin rikostoveri. Tyylin vaihdos historiallisesta kerronnasta fiktiiviseen on kenties suurin haaste kenelle tahansa kääntäjälle.
Viimeiset sanat Frans Sammutin kuuluisat viimeiset sanat olivat: "Vaimoni ja minun pitäisi mennä Jerusalemiin, mutta näyttää siltä, että suunnitelmat ovatkin muuttuneet. Olen nyt menossa taivaalliseen Jerusalemiin."
Serracino Inglott totesi: "Ymmärsin silloin, että itku ja nauru ovat joskus sama asia."
Tuotanto
Labirint u Stejjer Oħra [Labyrintti ja muita tarinoita] (novellikokoelma) 1968 Il-Gaġġa [Häkki] 5 painosta (romaani) 1971 – elokuvaversio Gaġġa [Häkki], ohjaaja Mario Philip Azzopardi 1971 Logħba Bejn Erbgħa [Nelinpeli] (pitkä novelli) 1972 Samuraj [Samurai] 3 painosta (romaani) 1975 Kristu fil-Poeżija Maltija 1913-1973 [Kristus maltalaisessa runoudessa 1913-1973] (julkaisematon lopputyö, Maltan yliopisto) 1977 Fedra [Phèdre ja Racine] 1978 Il-Qtil fi Sqaq il-Ħorr [Murha rehellisellä kujalla] (pitkä novelli) 1979 Il-Proċess Vassalli [Vassallin oikeudenkäynti] (näytelmä) 1980 Il-Mixja tal-Ħaddiem lejn il-Ħelsien [Työläisten marssi kohti vapautta] (poliittinen analyysi) 1982 Ir-Rivoluzzjoni Franċiża: il-Ġrajja u t-Tifsira [Ranskan vallankumous: historia ja merkitys] (historiateos) 1989 Paceville (romaani) 1991 Letteratura [Kirjallisuus] (kirjallisuusarvostelu) 1992 Il-Ħolma Maltija [Maltalainen unelma] (romaani) 1994, 2012http://franssammut.info/?page_id=34, esperantonkielinen käännös La Malta Revo julkaistu New Yorkissa 2007 Bonaparti f’Malta [Bonaparte Maltassa] (historia) 1997, ranskankielinen käännös Bonaparte à Malte julkaistu 2008 Newbiet [Vuodenajat] (novellikokoelma) 1998 (Kuvat: Giovanni Casellin) Ħrejjef Żminijietna [Tarinoita ajastamme] (novellikokoelma) 2000 (Kuvat: Giovanni Casellin) Dun Ġorġ: Il-Bniedem tal-Poplu [Isä George: kansan mies] (historiallinen ja uskonnollinen aihe) 2001 Ġrajjet Ħaż-Żebbuġ [Ħaż-Żebbugin historia] (historia) (käännös Dun Salv Ciapparan alkuperäisteoksesta) 2001 Lexicon (tekijänä Mikiel Anton Vassalli) 2002 Għala Le għall-UE [Miksi ei EU:hun] (poliittinen analyysi) 2003 Ħarsa mill-qrib lejn ħajjet San Filep u l-Kult tiegħu [Pyhä Filippo läheltä katsottuna: elämä ja palvonta] (historiallinen ja uskonnollinen aihe) 2004 On The Da Vinci Code/Dwar The Da Vinci Code (kirjallisuusarvostelu) 2006 Għajdun il-Għaqal, Kliem il-Għerf u Qwiel Maltin [Maltalaisia sanontoja, aforismeja ja sananlaskuja] (käännös Mikiel Anton Vassallin alkuperäisteoksesta) 2006 I Giovanniti: La Storia dei Cavalieri di Malta [The History of the Knights of Malta] (history) 2006, published in 2015 (Bonfirraro Editore, Italy)https://archive.is/20151105211143/http://www.ilsudonline.it/news/il-recupero-della-memoria-frans-sammuth-luomo-e-lautore/ Alfred Sant: Il-Viżjoni għall-Bidla [Alfred Sant: muutoksen visiohttp://www.independent.com.mt/news.asp?newsitemid=65773 ] (poliittinen analyysi) 2008 Johdanto Baron Vincenzo Azopardin sanakirjaan, jossa hän analysoi Caxaron runoa "Il-Kantilena" (kirjallisuusarvostelu, kielitiede) 2009
Lähteet
Aiheesta muualla
www.franssammut.info http://www.youtube.com/watch?v=KoI4Kq1hFx0 http://www.youtube.com/watch?v=V5J5_HUyq6s http://www.youtube.com/watch?v=LeDQ3q7AAYo&feature=related
Luokka:Maltalaiset kirjailijat Luokka:Tietokirjailijat Luokka:Vuonna 1945 syntyneet Luokka:Vuonna 2011 kuolleet