Typologia tarkoittaa luokittelujärjestelmää, jonka mukaisesti jonkin tieteenalan ilmiöitä lajitellaan niiden ominaisuuksien perusteella tyypeiksi.
Eri tieteenalojen typologioita
Esimerkiksi seuraavilla tieteenaloilla on käytössä omia typologioitaan:
Antropologiassa on käytetty typologioita, joilla ihmiset luokitellaan rotuihin esimerkiksi ihonvärin, hiusten muodon tai ruumiinrakenteen perusteella. Sosiaaliantropologiassa on myös toisinaan pyritty luomaan yhteiskuntatypologioita sosiaalisten instituutioiden perusteella. Arkeologiassa esineitä voidaan luokitella eri tyypeiksi esimerkiksi niiden valmistustavan, muodon tai koristelun perusteella. Typologiaa voidaan arkeologiassa käyttää myös arkeologisoituneen jäännöksen, ekofaktin tai artefaktin absoluuttisen tai suhteellisen iän selvittämiseksi. Lingvistiikassa kieliä voidaan luokitella eri tyypeiksi niiden ominaisuuksien perusteella riippumatta kielen alkuperästä. Katso lingvistinen typologia ja morfologinen typologia. Psykologiassa Carl Gustav Jung kehitti arkkityyppeihin perustuvan typologian. Myers-Briggsin testillä puolestaan voidaan luokitella ihmisiä persoonallisuustyyppeihin. Max Weberin sosiologisessa typologiassa ideaalityypin tarkoitus on tuoda ilmiöjoukon keskeiset piirteet esille huolimatta kohteiden välisistä mahdollisista pienemmistä eroista. Kristillisessä teologiassa typologia tarkoittaa oppia, jonka mukaan Vanhan testamentin henkilöt ja tapahtumat enteilevät Jeesuksen elämää ja sovitustyötä. Esimerkiksi jokainen juutalainen pääsiäislammas oli esikuva Jeesuksen uhrikuolemasta ristillä. Asemakaavan kehittämisessä voidaan typologiaa käyttää apuna tehtäessä ratkaisuja alueiden tavoitteellisesta mittakaavasta, suunnittelun apuvälineenä taajamaosayleiskaavan ja tulevien asemakaavojen tai asemakaavamuutosten laadinnassa.
Lähteet
Aiheesta muualla Hämeen-Anttila, Jaakko Uskonnon kehittyminen historiallisena aikana Lähi-idässä
Luokka:Luokittelujärjestelmät