Psykiatrinen sairaala eli Auroran sairaala on Helsingin kaupungin omistama psykiatrinen sairaala Helsingin Länsi-Pasilassa. Sairaala-alueella on aikuisten psykiatrisia akuutti- sekä kuntoutusosastoja. Aiemmin sairaalarakennukset ovat olleet myös muussa sairaalakäytössä.

Sairaala sijaitsee noin 10 hehtaarin laajuisella tontilla Länsi-Pasilan etelälaidalla, osoitteessa Nordenskiöldinkatu 20. Lännessä sairaalatontti rajoittuu Helsingin keskuspuistoon eteläisimpään osaan, joka tässä kohdassa, Auroran ja läheisen Laakson sairaalan välissä on kapeimmillaan, vain noin 200 metrin levyinen.

Historia pienoiskuva|Kulkutautisairaalaa varten rakennettu kivipaviljonki, arkkitehti Magnus Schjerfbeck 1913–1914|275x275px

Kulkutautisairaala 1913– Alun perin sairaala perustettiin vuonna 1913–1914 Helsingin kaupungin kulkutautisairaalaksi nimellä Fredriksbergin (Pasila) epidemiasairaala.Ihatsu, Sanna & Lehtonen, Riitta & Piha, Heikki & Seitsalo, Seppo: ”Marian sairaala”, TERVEISIÄ SAIRAALASTA. Postikortit kertova pääkaupunkiseudun sairaaloiden historiasta., ss. 47–48. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin taidetoimikunta, 2017. . Marian sairaalan johtaja Richard Sieversille ja arkkitehti Magnus Schjerfbeckille annettiin vuonna 1907 tehtäväksi tutkia ulkomaisia kulkutautisairaaloita. Heidän luonnostensa pohjalta päätettiin rakentaa seitsemän erillistä potilasrakennusta eli paviljonkia tulirokko-, kurkkumätä-, tuhkarokko-, isorokko-, tarkkailu-, vara- ja eristyspaviljongit sekä hallintorakennus, alilääkärin, toimitsijan ja palveluskunnan rakennus, ruokalarakennus, höyrykattila- ja pesularakennus, talli- ja desinfiointimislaitos, kappeli ja obduktiorakennus, likavedenpuhdistuslaitos sekä ylilääkärin asuinrakennus.Ihatsu, Sanna & Lehtonen, Riitta & Piha, Heikki & Seitsalo, Seppo: ”Auroran sairaala”, TERVEISIÄ SAIRAALASTA. Postikortit kertova pääkaupunkiseudun sairaaloiden historiasta., ss. 71–75. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin taidetoimikunta, 2017. .

Kaikissa rakennuksissa oli rapatut tiiliseinät ja tiilikatto. Ylilääkärin asuntoa, isorokkopaviljonkia ja kappeli- ja obduktiorakennusta lukuun ottamatta talot oli yhdistetty toisiinsa tunneleilla, joissa kulkivat lämpö-, vesi-, viemäri-, kaasu-, sähkö- ja puhelinjohdot. Sairaalan pääviemäri johti biologiseen puhdistuslaitokseen Eläintarhassa. Kaikilla osastoilla oli sähkövalo, mutta ulkona kaasuvalaistus.

Potilaspaviljongit muodostivat kukin oman erillisen sairaalansa. Paviljonkien henkilökunta ei saanut olla kosketuksissa toisen paviljongin henkilökunnan kanssa. Tulirokko-, tuhkarokko- ja kurkkumätäpaviljonkien edessä eteläpuolella oli hiekkakentät, joilla toipilaat oleskelivat kauniilla ja lämpimällä säällä.

Talvi- ja jatkosodan aikana kulkutautisairaalassa toimi 1. sotasairaala.

Lastensairaala 1930–1998, infektiosairaala 1977–2018 Hoito­keinojen kehittyessä ja erityisesti antibioottien käytön yleistyessä infektiohoidon sairaala­paikkojen tarve väheni. 1930-luvulta lähtien sairaala muutettiin vähitellen lastensairaalaksi, jollaisena se toimi vuoteen 1997 asti. Vanha nimi ei enää vastannut sairaalan muuttunutta tarkoitusta ja vuonna 1952 sairaala sai nykyisen nimensä Aurora Karamzinin mukaan. Uusi lastenosastorakennus valmistui vuonna 1955, jonka suunnittelivat Jonas Cedercreutz ja Helge Railo. Sihen kuului seitsenkerroksinen vuodeosastosiipi ja matalampi toimenpideosastojen siipi. Terassien parvekkeet toivat valoa kaikkiin kerroksiin. Jokaisesta potilashuoneesta oli pääsy parvekkeelle. Siellä hoidettiin kesään 1998 asti lapsia. Nykyisin rakennus toimii psykiatrisena hoitoyksikkönä. Sairaalan portaikossa on Tove Janssonin vuosina 1955–1957 maalaama kuuluisa muumi-aiheinen seinämaalaus.

Sairaalassa hoidettiin vuodesta 1977 lähtien aikuisten infektiotauteja, harvinaisia trooppisia tauteja sekä aikuispsykiatriaa. Suomen ensimmäisiä AIDS-potilaita hoidettiin Auroran sairaalassa 1980-luvun lopulla. Infektiotautien hoito siirrettiin vuonna 2018 Meilahden Kolmiosairaalaan.

pienoiskuva|Auroran sairaala, lastenosastorakennus vuonna 1956, arkkitehti Jonas Cedercreutz ja Helge Railo 1955.|275x275px vasen|pienoiskuva|400x400px|Auroran sairaalan alue, ylälaidassa punakattoiset potilaspaviljongit vuosilta 1913–1914. Edessä päärakennus. Nordenskiöldinkadun oikealla puolella Eläintarhan kenttä.

Sairaalaa peruskorjattiin vuodesta 1999 lähtien. Vuodesta 2000 lähtien Auroran sairaalassa eli Psykiatrisessa sairaalassa on annettu ympärivuorokautista psykiatrista hoitoa.

Suunnitelmat Eräissä pääkaupunkiseudun sairaala-alueiden tulevaisuutta koskevissa skenaarioissa Auroran sairaalaa esitettiin lakkautettavaksi.Pääkaupunkiseudun sairaalavisio 2030, 6.2: Sairaala-alueiden käytön skenaarioita, s. 47–48. Vuoden 2009 suunnitelmien mukaan se aiottiin viimeistään 2030-luvulla muuttaa kokonaan psykiatriseksi sairaalaksi, johon olisi tullut erilaisia palveluja psykiatrisille potilaille.Pääkaupunkiseudun sairaalavisio 2030, 8.1: Käytössä olevat sairaala-alueet, s. 56–57.

Uuden Laakson yhteissairaalan huoltoliikenne tulee johtamaan tunnelia pitkin Auroran sairaalan suunnasta Nordenskiöldinkadulta. Laakson yhteissairaala korvaa Helsingin kaupungin Laakson sairaalan somaattiset vuodeosastot, osan Suursuon sairaalan toiminnasta sekä Auroran sairaalan psykiatrisen toiminnan. HUSin toiminnan osalta yhteissairaala korvaa Psykiatriakeskuksen (entinen Hesperian sairaala) ja lastenpsykiatrisen sairaalahoidon tilat. Ensimmäinen rakennusvaihe valmistuu vuonna 2026.

Katso myös Luettelo Suomen sairaaloista

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Luokka:Helsingin sairaalat‎ Luokka:Länsi-Pasila Luokka:HUS Luokka:Helsingin suojellut rakennukset Luokka:HYKS Luokka:Suomen psykiatriset sairaalat