Hormoni on elimistön hitaaseen viestintäjärjestelmään liittyväHormonit. PedaNet Muhos. https://peda.net/muhos/muhoksen-lukio/oppiaineet2/terveystieto/te1/hormonit endogeeninen eli elimistön itse valmistama viestinvälittäjämolekyyli, joka kulkee erittymispaikastaan kohdesoluihin pääosin verenkierron välityksellä. Hormonit osallistuvat lähes kaikkiin elimistön aineenvaihduntaprosesseihin, ja niitä erittyy eri puolilla elimistöä sijaitsevista umpirauhasista. Aivolisäke säätelee muiden umpirauhasten toimintaa ja hypotalamus säätelee autonomisen hermoston signaalien mukaan aivolisäkkeen toimintaa.
Hormoni voi vaikuttaa aivan pieninäkin määrinä sellaiseen soluun, jossa on hormonille spesifisiä reseptoreja. Hormonit vaikuttavat elimistössä lisääntymisen säätelyyn, kasvuun, kehitykseen sekä energian tuotantoon, käyttöön ja varastointiin. Jotkut tuotteissa käytetyt kemikaalit voivat häiritä normaalia kehon hormonitoimintaa ja aiheuttaa siten terveysriskejä. Hormonitoimintaa häiritsevä kemikaali on sellainen eksogeeninen (elimistön ulkopuolelta tuleva) aine tai aineseos, joka muuttaa hormonijärjestelmän toimintaa ja aiheuttaa siksi haittavaikutuksia kokonaisessa organismissa, sen jälkeläisissä tai (osa)populaatioissa.
Keskushermosto ja hormonitoiminta ovat yhteistoiminnassa hypotalamuksen ja aivolisäkkeen kautta. Aivoihin tulee sekä hermosolujen välittämää että verenkierron tuomaa tietoa elimistön sisältä ja ulkopuolelta. Väliaivojen pohja säätelee hormonituotantoa. Aivolisäkkeen hormonit vaikuttavat vuorostaan muihin umpirauhasiin. Hermosto ja hormonit toimivat yhdessä esimerkiksi silloin kun suutumme, pelästymme tai stressaannumme.
Termi hormoni on peräisin kreikankielisestä sanasta hormao, joka tarkoittaa kiihdyttää tai herättää. Starling oli ensimmäinen, joka käytti termiä viittaamaan umpieritykseen vuonna 1905. Starling määritteli hormonin kehon tuottamaksi aineeksi, joka vaikuttaa muualla kuin siinä paikassa, jossa sitä tuotetaanInsulin: understanding its action in health and disease. https://bjanaesthesia.org/article/S0007-0912(17)37337-3/pdf. Sama kemiallinen yhdiste voi toimia sekä hormonina että elimistön nopeaan viestintäjärjestelmään kuuluvana hermoston toimintaa säätelevänä välittäjäaineena.
Hormonien vaikutus kohdesoluun
Hormonit voivat olla joko vesi- tai rasvaliukoisia. Vesiliukoisia hormoneja ovat muun muassa katekoliamiinit, glukagoni ja insuliini, jotka vaikuttavat kohdesolunsa solukalvossa oleviin reseptoreihin. Solukalvon reseptorit puolestaan aktivoivat toisiolähettejä eli cAMP:ta, cGMP:ta tai kalsium-ioneja. Nämä toisiolähetit puolestaan aktivoivat solun toimintaa esimerkiksi aktivoimalla proteiinikinaaseja.
Rasvaliukoisia hormoneja puolestaan ovat steroidit, D-vitamiini ja kilpirauhashormonit, jotka kulkevat verenkierrossa veren proteiineihin sitoutuneina ja sitoutuvat kohdesolunsa reseptoreihin joko solulimassa tai tumassa, koska rasvaliukoisina ne pääsevät solukalvon läpi. Rasvaliukoiset hormonit aktivoivat tai inhiboivat tiettyjen proteiinien proteiinisynteesiä.
Hormonien rakenne
Hormonit voivat olla aminohappoyhdisteitä, rasvahappoyhdisteitä, proteiini- tai peptidihormoneja tai steroideja. Aminohappoyhdisteistä muodostuneet hormonit ovat muodostuneet tyrosiinista ja tryptofaanista. Näihin hormoneihin kuuluvat kilpirauhasen erittämät kilpirauhashormonit ja lisämunuaisytimen erittämät katekoliamiinit. Solukalvojen fosfolipidi arakidonihappo toimii rasvahappoyhdisteisten hormonien lähtöaineena. Rasvahappoyhdisteisiä hormoneja ovat eikosanoidit, joita ovat esimerkiksi prostaglandiinit, tromboksaanit ja leukotrieenit. Proteiini- ja peptidihormonit ovat muodostuneet muutamasta tai useista sadoista yhteenliittyneestä aminohaposta. Peptidihormoneja ovat esimerkiksi vasopressiini ja tyreoliberiini. Proteiinihormoneja ovat esimerkiksi insuliini ja kasvuhormoni. Proteiinihormoneja, joihin on liittyneenä hiilihydraattiryhmä, kutsutaan glykoproteiineiksi. Glykoproteiineja ovat esimerkiksi follikkelia stimuloiva hormoni ja luteinisoiva hormoni. Steroidihormonien lähtöaineena toimii kolesteroli. Steroidihormoneja erittyy lisämunuaisen kuorikerroksesta, sukupuolirauhasista ja istukasta.
Ihmiselimistön tärkeitä hormoneja
Nimi Lyhenne Erittymiskudos Solut Adrenaliini - lisämunuaisen ydin kromafiinisolut Aldosteroni - lisämunuaisen kuorikerros zona glomerulosa Antidiureettinen hormoni eli vasopressiini ADH aivolisäkkeen takalohko Dopamiini - lisämunuaisen ydin, hypotalamus Erytropoietiini EPO munuainen mesengiaalisolut Estradioli E2 munasarja, kives granuloosasolut, Sertolin solutEstrogeeni -munasarjat Follikkelia stimuloiva hormoni FSH aivolisäkkeen etulohko gonadotrooppisolut Gastriini - mahalaukku, pohjukaissuoli G-solut Glukagoni - haima alfasolut Gonadoreliini GnRH hypotalamus P/D1-solut Greliini - mahalaukku Inhibiini - munasarja, kives granuloosasolut, Sertolin solut Insuliini - haiman Langerhansin saarekkeet beetasolut Istukkahormoni hCG istukka Kalsitoniini - kilpirauhanen parafollikulaarisolut Kasvuhormoni eli somatotropiini GH aivolisäkkeen etulohko somatotrooppisolut Keltarauhashormoni eli progesteroni - munasarja granuloosasolut, teekasolut Kolekystokiniini CCK pohjukaissuoli Kortikoliberiini CRH hypotalamus Kortikotropiini ACTH aivolisäkkeen etulohko kortikotrooppiset solut Kortisoli - lisämunuaisen kuorikerros zona fasciculata, zona reticularis Luteinisoiva hormoni LH aivolisäkkeen etulohko gonadotrooppisolut Melatoniini - käpyrauhanen Noradrenaliini - lisämunuaisen ydin kromafiinisolut Oksitosiini - aivolisäkkeen takalohko Parathormoni eli lisäkilpirauhashormoni PTH lisäkilpirauhanen Prolaktiini PRL aivolisäkkeen etulohko, rinnat, kohtu laktotrooppiset solut Serotoniini 5-HT keskushermosto, ruoansulatuskanava Somatostatiini SRIF hypotalamus, Langerhansin saarekkeet Testosteroni - kivekset, munasarjat Leydigin solut (miehillä) Trijodityroniini T3 kilpirauhanen follikulaarisolut Tyroksiini T4 kilpirauhanen follikulaarisolut Tyroliberiini TRH hypotalamus Tyreotropiini TSH aivolisäkkeen etulohko tyreotrooppiset solut
Hormonien ulkoinen käyttö Hormoneja käytetään myös lääkinnällisessä tarkoituksessa ja raskauden ehkäisyssä. Hormonien säännöllinen käyttö johtaa usein elimistön oman hormonituotannon lamaantumiseen.
Katso myös Kudoshormoni Neurohormoni Endorfiini Hermoston välittäjäaine Keskushermoston välittäjäaine
Lähteet
Aiheesta muualla
Hyvä hormonitoiminta pitää pirteänä ja seksuaalisesti halukkaana, Helsingin Sanomat 6.8.2015. OpetusTV, biologia: Hormonit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes): Hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit