Anders Behring Breivik

Anders Behring Breivik (; s. 13. helmikuuta 1979 Oslo) on norjalainen äärioikeistolainen terroristi, joka teki 22. heinäkuuta 2011 terrori-iskut Oslossa ja Utøyan saarella Oslon lähistöllä. Iskuissa kuoli 77 ihmistä. Iskut koostuivat Oslon hallintokorttelin edessä räjäytetystä autopommista, johon kuoli kahdeksan, ja joukkomurhasta Utøyan saarella, jossa oli sosiaalidemokraattisen AUF-nuorisojärjestön kesäleiri, missä hän ampui 69 ihmistä. Breivik oli iskujen tekohetkellä 32-vuotias.

Oslon käräjäoikeus tuomitsi 24. elokuuta 2012 Anders Breivikin 21 vuodeksi vankeuteen kahden terroristisen teon tekemisestä.

Henkilökuva

Lapsuus

pienois|Talo jossa Breivik varttui. Norjalaisen tavan mukaan Anders Behring Breivikin nimessä keskimmäinen osa ”Behring” on äidin ja ”Breivik” isän sukunimi.Helsingin Sanomat 7.8.2011. Breivikillä on kaksi velipuolta ja kaksi sisarpuolta vanhempiensa aikaisemmista avioliitoista.

Andersin äiti sairaanhoitaja Wenche Breivik oli naimisissa norjalaisen diplomaatin Jens Breivikin kanssa, joka työskenteli Lontoossa. Breivikin äiti muutti Breivikin ja tämän isosiskon kanssa Osloon ennen pojan ensimmäistä syntymäpäivää, eikä tämän isä käynyt koskaan katsomassa lastaan.

Äiti toi Breivikin neljävuotiaana psykiatrisiin tutkimuksiin. Hoitohenkilökunta tarkkaili kuukauden päivät äidin ja lapsen vuorovaikutusta. He huomasivat, että Breivikin äiti käyttäytyi epäjohdonmukaisesti ja aggressiivisesti poikaansa kohtaan. Äiti kertoi kokevansa, että hänen poikansa on ”pohjimmiltaan ilkeä ja paha ja päättänyt tuhota hänet”. Hoitokokous päätti, että Breivik pitää ottaa heti pois äidiltään, koska tämän käyttäytyminen vaarantaa pojan tasapainoisen kehityksen. Lastensuojeluviranomaiset eivät kuitenkaan noudattaneet terveysviranomaisten kehotusta. Tämän jälkeen isä Jens Breivik yritti saada huoltajuuden kokonaan itselleen, mutta oikeus hylkäsi isän vaatimukset.

Breivikin isäpuoli Tore Tollefsen tapasi pojan ensimmäisen kerran pojan ollessa 12-vuotias. Breivik oli isäpuolen mukaan kohtelias ja lempeä poika, joka piti huolta kavereistaan.

Aikuisuus ennen ampumisvälikohtausta

Breivik opiskeli Oslon kauppakoulussa (Oslo Handelsgymnasium). Hän asui äitinsä kanssa eikä seurustellut. Ennen iskuja Breivik oli pitänyt kolme vuotta vihanneksia kasvattavaa puutarhayritystä, mikä mahdollisti pommin tekoon tarvittavan lannoitteen oston suurina määrinä ilman suurempaa huomiota.

Breivikin isä asuu nykyisin eläkeläisenä Ranskassa eikä ole ollut yhteydessä poikaansa sitten vuoden 2005. Isä oli vuonna 2010 sitä mieltä, ettei hänen varmaankaan kannata puhua poikansa kanssa, jos hänen poikansa on niin hullu kuin psykiatrit uskovat.

Suhde aseisiin

Breivikillä ei ole sotilaskoulutusta, koska hän ei suorittanut asevelvollisuuttaan Norjan armeijassa. Manifestissaan Breivik kertoo, kuinka hän vältti asepalveluksen kolme kertaa väittämällä, että hänen pitää huolehtia sairaasta sukulaisestaan. Norjan viranomaiset sanovat hänen välttäneen asepalveluksen, koska hän ”ei ollut kelvollinen palvelukseen”.

Aserekisterin mukaan Behring Breivikille oli rekisteröity haulikko, kivääri ja Glock-merkkinen pistooli.

Puolue- ja järjestötausta

Breivik oli Norjan edistyspuolueen jäsen vuosina 1999–2004, puolueen nuorisojärjestön jäsen vuosina 1997–2007 ja nuoriso-osaston paikallisjohtaja 2002–2004.

Breivik oli vapaamuurari vuodesta 2008, mutta vapaamuurarijärjestö erotti hänet heti joukkosurman jälkeen, koska jäseniksi ei hyväksytä rikollisia.

Aatteet

Manifesti

Breivik julkaisi internetissä manifestin samana päivänä iskujen kanssa, muutama tunti ennen tapahtumia. Julkaisussa on yli 1500 sivua ja valokuvia kirjoittajasta. Teksti sisältää Breivikin päiväkirjoja ja pomminteko-ohjeita ja siinä käsitellään maahanmuuttoa monikulttuurisuuden ja islamin vastaiselta kannalta. Osia kirjoituksesta on otettu suoraan yhdysvaltalaisen Unabomberin manifestista, ilman mainintaa lähteestä, siten, että sanat ”vasemmistolainen” korvaa termi ”kulttuurimarxilainen” ja sanaparin ”mustat ihmiset” korvaa sana ”muslimit”. Breivik lähetti manifestinsa monien, pääasiassa äärioikeistolaisten, puolueiden edustajille ympäri Eurooppaa. Suomeen Breivik lähetti manifestin useille perussuomalaisille, kuten Pirkanmaan perussuomalaisten silloiselle piirisihteerille Terhi Kiemungille. Manifestissaan Breivik mainitsee lukuisia aatteita ja henkilöitä, joita hän vastustaa.

Breivik luonnehtii ideologiaansa arvokonservatismiksi, konservatismiksi ja nationalismiksi. Hän väittää edustavansa kansallista vastarintaliikettä, alkuperäiskansojen oikeusliikettä ja oikeisto-vallankumouksellista liikettä. Sanomalehti Verdens Gangin mukaan hän pitää itseään konservatiivina ja militanttina nationalistina. Breivikin on kerrottu julkaisseen internetissä islaminvastaisia kirjoituksia norjalaisella Document.no-sivustolla. Hän on kertonut ihailevansa Winston Churchillia, alankomaalaista poliitikkoa Geert Wildersiä, toisen maailmansodan aikaisen norjalaisen vastarintaliikkeen taistelijaa Max Manusta sekä filosofi John Stuart Milliä. Breivik mukaili Milliä Twitterissä ennen tapahtumaa: ”One person with a belief is equal to the force of 100 000 who have only interests”. Millin alkuperäinen sitaatti oli kuitenkin: ”One person with a belief is a social power equal to ninety-nine who have only interests”.

Breivikin manifesti on suurimmaksi osaksi muista lähteistä kopioitua tekstiä.Strømmen 2013, s. 25. Erityiseksi innoituksen lähteeksi mainitaan ”Wienin koulukunta”. Breivikin mukaan tämä ajatussuunta on ”sekoitus erilaisista konservatiivisista ja traditionalistisista virtauksista”, ”marxilaisen Frankfurtin koulukunnan vastakohta” ja voimakkaasti islamin vastainen.Strømmen 2013, s. 26. Hän nostaa esiin kolme keskeistä kirjoittajaa: norjalaisen bloggaajan Fjordmanin, egyptiläissyntyisen juutalaisen kirjoittajan Bat Ye’orin ja islamvastaisen amerikkalaisen kirjailijan ja keskustelijan Robert Spencerin. Näitä kirjoittajia ja Breivikin mainitsemia verkkosivuja, kuten amerikkalaista Gates of Viennaa, yhdistää kuuluminen samaan internet-kirjoittajien yhteisöön. Tämä blogikirjoittajien joukko käyttää itsestään nimitystä vastajihadistit.Strømmen 2013, s. 28.

Suomalaisista poliitikoista Breivik mainitsee manifestissaan Jussi Halla-ahon, Hannu Takkulan ja Martti Ahtisaaren. Hän kertoo jakavansa Halla-ahon mielipiteet maahanmuutosta ja myötäilee Takkulan näkemyksiä Israelista, mutta kritisoi Ahtisaaren Serbiaa koskevia lausuntoja. Breivik myös siteeraa suoraan Halla-ahoa ihailevaan sävyyn.

Fjordman oli internetissä monien samanmielisten ihailema hahmo.Strømmen 2013, s. 63. Esimerkiksi eräässä kirjoituksessaan Fjordman vaati, että ”tiedotusvälineissä ja yliopistopiireissä toimivat maanpetturit ja viideskolonnalaiset on syrjäytettävä vallasta ja korvattava ihmisillä, jotka ovat uskollisia meille ja meidän kansakunnillemme”. Toisessa hän kirjoitti: ”Meidän on varmistauduttava siitä, että ne, jotka ovat levittäneet myrkylliset ajatukset monikulttuurisuudesta ja vieraiden heimojen joukkomaahanmuutosta katoavat samalla kuin nämä ajatuksetkin”. Breivikin tavoin häntä kiinnostivat suuresti myös historialliset sankarit, joilla on ollut asema hänen mielestään ikuisessa sodassa islamia vastaan, muun muassa frankkien sotapäällikkö Kaarle Martel ja Puolan kuningas Juhana III Sobieski.Strømmen 2013, s. 65.

Sivut 11–37 ovat plagiaatti William Lindin toimittamasta teoksesta Political Correctness, jonka on julkaissut vuonna 2004 amerikkalainen Free Congress Foundation. Tämä kulttuurikonservatiivinen ajatushautomo on arvostellut muun muassa ”poliittista korrektiutta” ja ”kulttuurimarxilaisuutta”.Strømmen 2013, s. 222.

Breivik on todennut, että hän pyrkii edistämään ”puhdasta pohjoismaista ihannetta” puolustaen sitä, että Norjaan perustettaisiin puolue, jolle olisi esikuvana Ruotsissa toimiva uusnatsipuolue, Ruotsalaisten puolue. Breivik tunnistaa itsensä osaksi ”Länsi-Euroopan fasistista liikettä”.

Suhde uskontoon

Manifestin mukaan sen kirjoittaja on ”sataprosenttisesti kristitty”, mutta hän ei ole ”erityisen uskonnollinen” ja pitää itseään ”kulttuurikristittynä” sekä ”nykyajan ristiretkeläisenä”. Breivikin manifestissa lukee, että ”en aio teeskennellä, että olisin erityisen uskonnollinen ihminen, se olisi valhe”. Hän nimittää uskontoa tueksi ja henkisen voiman lähteeksi sekä sanoo, että ”olen aina ollut hyvin pragmaattinen ja saanut vaikutteeni sekulaarista ympäristöstäni”. Breivik kirjoittaa, että ”riittää, että on kristitty agnostikko tai kristitty ateisti (ateisti, joka haluaa säilyttää ainakin eurooppalaisen kristillisen kulttuurin perinnön perusasiat)”. Breivik toteaa, että ”minulla ja monella kaltaisellani ei välttämättä ole henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen Kristukseen ja Jumalaan.” Hän sanoi suunnittelevansa, että olisi rukoillut Jumalan apua hyökkäysten aikana.

Aiemmin Norjan poliisi oli ilmoittanut, että Breivik on uskonnollinen kiihkoilija, jolla on äärioikeistolainen tausta. Hän on Jerusalem Post -lehden mukaan äärioikeistolainen sionisti. Breivik on todennut, että hänen ”tukensa” Israelille on rajoitettu, ja hän katsoo Israelin olevan paikka, jonne voidaan karkottaa kaikki ei-lojaalit juutalaiset. Breivik hyökkäsi vasemmistolaisia, ”monikulttuurisuutta kannattavia” juutalaisia vastaan sanoen heidän olevan ”nykyään yhtä suuri uhka Israelille ja sionismille kuin meillekin.”

Oslolaisen Rauhantutkimuksen instituutin johtaja Kristian Berg Harpvikenin mukaan Breivik ei ole äärikristitty, fundamentalisti tai minkään kristillisen järjestön jäsen mutta kannatti kristillisiä perinteitä. Kansainvälisen politiikan tutkijan Toby Archerin mielestä Behring Breivikin aatemaailman juuret ovat vastajihad-liikkeessä, joka kannattaa Eurabia-teoriaa eli väitettä muslimien salaliitosta Euroopan islamisoimiseksi.

Videossaan Breivik ilmoitti ihailevansa Kaarle Martelia, Rikhard I Leijonamieltä, El Cidiä, Vlad Seivästäjää, Jacques de Molayta, Nikolai I:tä ja Juhana III Sobieskia. Manifestissaan Breivik väitti kuuluvansa Temppeliherrain ritarikuntaan.

Terroriteot

pienois|Oslon keskusta noin puoli tuntia Breivikin räjäyttämän autopommin jälkeen.

Oslo ja Utøya

Breivik vei 22. heinäkuuta 2011 Oslon keskustaan autopommin, joka räjähti kello 15.26 paikallista aikaa. Pommin räjähdyksestä kuoli 8 ihmistä. Kaksi tuntia myöhemmin Breivik saapui poliisiksi pukeutuneena Norjan työväenpuolueen leirille Utøyan saarelle Oslon lähettyvillä ja avasi tulen kohti teini-ikäisiä leiriläisiä ja muita saarella olleita kohti. Uhreista kuoli 69, yksi välillisesti ja useita haavoittui. Yhteensä Behring Breivikin uhreja oli 77. Hänet pidätettiin Utøyassa. Asianajajansa Geir Lippestadin mukaan Breivik myönsi kuulusteluissa molemmat terroriteot, joita tekijä kutsui ”kauhistuttaviksi mutta välttämättömiksi” toimiksi, mutta kielsi rikkoneensa lakia. Lippestadin mukaan Breivik halusi muutosta yhteiskuntaan ja omasta näkökulmastaan katsottuna hän tarvitsi pakkokeinoja vallankumouksen kautta. Hän toivoi hyökkäävänsä yhteiskuntaa ja yhteiskunnan rakennetta vastaan.

Breivik tuomittiin 24. elokuuta 2012 Norjan lain mukaisesti pisimmäksi mahdolliseksi ajaksi eli 21 vuodeksi vankilaan.

Mielentilatutkimus

29. marraskuuta 2011 julkistetun mielentilatutkimuksen mukaan Breivik oli ampumisvälikohtauksen ja poliisitutkinnan aikana psykoottisessa tilassa ja siten syyntakeeton. Huhtikuussa 2012 julkaistiin toinen mielentilatutkimus, jonka mukaan Breivik oli tekohetkellä täydessä ymmärryksessä. Breivik itse piti syyntakeettomaksi leimaamista nöyryytyksenä ja halusi tulla tuomituksi veriteoistaan.

Motiivi