Kirjokenttämittari (Xanthorhoe spadicearia) on mittariperhosiin lukeutuva, erittäin yleinen yöperhonen.
Koko ja ulkonäkö Ruskeansävyinen perhoslaji, jonka värisävy ja kuvioinnin yksityiskohdat vaihtelevat yksilöittäin varsin paljon. Etusiipien tyvi- ja kärkiosa ovat kellanruskeat ja keskiosa punaruskea. Sisempi ja ulompi poikkiviiru ovat kaksinkertaiset ja väriltään valkoiset. Diskaalitäplä on musta, mutta tummilla yksilöillä saattaa erottua etusiivessä heikosti. Etusiiven kärkiosan valkoinen aaltoviiru erottuu selvästi. Sen yhteydessä on myös kaksi tummaa täplää. Takasiivet ovat vaaleat, ulospäin tummenevat ja niissä on useita vaaleita aaltoilevia poikkiviiruja. Molempien siipiparien ulkoreunassa on ohut, siipisuonten kohdalla katkeileva musta viiru. Siipiväli 20–22 mm.http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1724http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/x/xanthorhoe_spadicearia.htmlMikkola K, Jalas I, Peltonen O. 1985. Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura. Tampereen kirjapaino Oy Tamprint.
Lajia voi olla vaikeaa erottaa muista kenttämittareista, mutta erityisesti ruostekenttämittarista (Xanthorhoe ferrugata).
Levinneisyys ja lentoaika Kirjokenttämittari on koko Suomessa tavattava ja etelässä erittäin yleinen laji, joka kuitenkin harvinaistuu jonkin verran pohjoista kohti. Muualla sitä tavataan Etelä-Siperiasta Venäjän ja Pohjois-Euroopan poikki Britteinsaarille ulottuvalla alueellaPeder Skou: The geometroid moths of North Europe (Lepidoptera, Drepanidae and Geometridae). Brill 1986 s. 71–72 Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena toukokuun lopulta heinäkuun alkuun.http://www.insects.fi/Lepidoptera/Geometridae/Xanthorhoe/spadicearia/Xanthorhoe%20spadicearia.htm
Elinympäristö ja elintavat Laji viihtyy valoisissa metsissä, niittyjen laitamilla ja puutarhoissa. Perhoset lentävät hämärissä, mutta tulevat harvoin valolle tai syötille, minkä vuoksi sitä tapaa harvemmin kuin lajin yleisyys antaisi odottaa. Ne voivat kuitenkin häirittyinä lähteä lentoon myös päivällä. Talvehtiva vaihe on joko toukka tai kotelo.
Ravintokasvi Toukka elää monilla matalakasvuisilla kasveilla, kuten ratamoilla (Plantago), mustikalla (Vaccinium myrtillus) ja juolukalla (Vaccinium uliginosum)http://www.nic.funet.fi/pub/sci/bio/life/insecta/lepidoptera/ditrysia/geometroidea/geometridae/larentiinae/xanthorhoe/index.html.
Lähteet
Aiheesta muualla kuva toukasta
Luokka:Kenttämittarit