Abd ar-Rahman III (891 – 15. lokakuuta 961, Córdoba ) oli arabialaisen Umaijadi-dynastian ensimmäinen kalifi (vuodesta 929Petersen, s. 249) ja merkittävin hallitsija (vuodesta 912) Espanjassa.The New Encyclopaedia Britannica, s. 17 Hän oli loistava valtiomies, joka muokkasi sisäisten ristiriitojen repimästä valtiosta Euroopan kukoistavimman kulttuuriyhteisön.Petersen, s. 247

Nousu emiiriksi thumb|300px|Espanja vuonna 910. Sinisellä Cordoban emiirin alueet, pohjoisessa Leon, Navarra ja Barcelona sekä tummemmalla sinisellä itsenäisiä maurivaltioita, mm. Banu Qasi. Älykkyytensä ja luonteensa vuoksi isoisänsä Abdallah ibn Muhammadin suosikki Abd ar-Rahman nousi emiiriksi vuonna 912 vain 21-vuotiaana.O´Callaghan 1975, s. 115. O´Callaghan 1975, s. 139. Aikalaislähde kuvaa vallanperimystä seuraavasti: "Hänen isoisänsä imaami Abd Allah asetti hänet etusijalla ja valmensi hänestä seuraajaansa...kun isoisä kuoli, nousi hän valtaan ilman vastustusta...on myös sanottu, että isoisä sairasvuoteellaan antoi hänelle sormuksen vallanperimyksen merkiksi...ensimmäisinä uskollisuutta uudelle hallitsijalle vannoivat tämän sedät, sitten isoisän veljet..." Hän joutui kohtaamaan hallituskautensa kahtena ensimmäisenä vuosikymmenenä useita kapinoita, joista vaarallisin oli Ibn HafsuninO´Callaghan, s. 114 (k. 917) ja hänen poikiensa vastarinta vuoteen 928 saakka.O´Callaghan 1975, s. 117 Valloitettuaan kapinallisten tärkeimmän tukikohdan Bobastron hän kaivatti Ibn Hafsunin ruumiin ylös haudasta ja ristiinnaulitsi sen Cordoban porteille varoitukseksi muille. Banu Hafsunin kukistuttua myös Banu Marwan ja Banu Qasi taipuivat Abd ar-Rahmanin valtaan vuoteen 932 mennessä.

Kalifi Abd ar-Rahman julistautui 16. tammikuuta 929 kalifiksi ja otti samalla lisänimen amir al muminin (oikeauskoisten prinssi). Näin hän lopullisesti sanoutui irti Bagdadin Abbasidi-kalifien vaikutusvallasta sekä otti Espanjan muslimialueilla myös uskonnollisen johtajuuden.O´Callaghan 1975, s. 118 O´Callaghan 1975, s. 138 Hän pyrki kilpailemaan kalifina vaikutusvallasta myös pohjoisessa Afrikassa, mistä valloitti Melillan 927, Ceutan 931 ja Tangerin 951.O´Callaghan 1975, s. 119 Hänen hovissaan vierailivat keisari Otto I:n ja Bysantin lähettiläät.The New Encyclopaedia Britannica, s. 18 Kumpaakin huolestuttivat Välimeren muslimimerirosvot.O´Callaghan 1975, s. 120

Taistelu Pohjois-Espanjan kristittyjä valtioita vastaan Kristityt valtiot taistelivat niin toisiaan kuin muslimeja vastaan.O´Callaghan 2003, s. 23Huolimatta sotilaallisesta ylivoimastaan Abd ar-Rahman ei pyrkinyt täysin tuhoamaan niitä, mikä myöhemmin mahdollisti kristittyjen reconquestan, Espanjan takaisinvalloituksen.O´Callaghan 1975, ss. 116–117

Asturian kuninkaan Alfonso III:n kuoltua 910 hänen kolme poikaansa jakoivat aiemmin kukoistaneen valtakunnan kolmeen osaan.O´Callaghan, s. 120 Pojista Galician Ordoño II hyökkäsi Navarran kuninkaan Sancho I Garcésin kanssa La Riohaan ja voitti muslimit 917 San Esteban de Gormazissa.O´Callaghan 1975, s. 121 Abd ar-Rahman järjesti menestyksekkäät rankaisuretket Navarraan 920 ja 924, mutta 939 Leónin kuningas Ramiro II sai ainutlaatuisen kunnian voittaa kalifin henkilökohtaisesti johtamat joukot Osman lähellä: palattuaan Cordobaan Abd ar-Rahman ristiinnaulitsi 300 upseeriaan eikä hän enää tämän jälkeen itse osallistunut sotiin kristittyjä vastaan.O´Callaghan 1975, s. 122

Ramiro II:n kuoltua 951 Abd ar-Rahman yritti hyötyä kilpailevien prinssien eripurasta. Ramiron sairas poika Sancho I etsi apua Cordoban kalifilta, joka lähetti juutalaisen lääkärinsä Hasdai ibn Shaprutin tämän luo; parannetun kuninkaan ja hänen äitinsä oli tehtävä nöyryyttävä kiitosmatka Cordobaan, jonka jälkeen kalifi auttoi Sanchon valtaistuimelle.O´Connor, s. 124 Petersen, s. 253 Abd ar-Rahman uudistajana Kalifi jakoi oikeusistuimen neljään osaan, joista jokaisella oli oma tehtäväalueensa.O´Callaghan 1975, s. 141 Samalla hän luopui muinaisesta tavasta ottaa vastaan kuka tahansa alamaisensa, vaikka oli ylin tuomari valtakunnassa.O´Callaghan 1975, s. 144

Veroja kalifi keräsi 6 245 000 kultadinaaria, joista yli 5 miljoonaa kohdistui maan verottamiseen ja loput koostuivat epäsuorista veroista. Rahat jaettiin kolmeen osaan: armeijan palkkoihin, julkisten rakennusten ylläpitoon ja kalifin omiin tarpeisiin. Kalifilla on raportoitu olleen varoja 20 miljoonaa dinaari.O´Callaghan 1975, s. 146 Hän laski liikkeelle 14 erilaista kolikkoa ja painatti vuosittain 200 000 kultadinaaria.O´Callaghan 1975, s. 175

Normannien ja fatimidien nousun seurauksena kalifi uudisti rannikon puolustusta ja rakennutti 200 aluksen laivaston, jonka tukikohdaksi tuli Pechin.O´Callaghan 1975, s. 149 Siellä vieraili jatkuvasti laivoja Egyptistä, Syyriasta ja Bysantista, jotka toivat mukanaan mausteita, muita luksusesineitä sekä orjia. Kalifin laivat veivät puolestaan tekstiilejä, aseita ja oliiviöljyä, mutta myös orjia.O´Callaghan 1975, s. 156 Hasday ibn Shaprut kertoo:

Abd ar-Rahman oli oppinut mies, joka houkutteli luokseen oppineita Euroopasta, Afrikasta ja Aasiasta ja jonka aikana Cordobasta tuli varteenotettava kilpailija Bagdadille muslimimaailman kulttuurikeskuksena.O´Callaghan 1975, s. 158 Hän pyrki integroimaan eri kansanosat osaksi hallintoaanO´Callaghan 1975, s. 151 ja antoi omissa kaupunginosissaan asuville juutalaisille suhteellisen paljon vapautta.O´Callaghan 1975, s. 150 Hänen vapaamielisyytensä sai myös aiemmin maanpakoon lähteneen arabifilosofi Ibn Maserran palaamaan takaisin.O´Callaghan 1975, s. 160

Perhe Abd ar-Rahman isä Muhammad oli murhattu isoisä Abdallah ibn Muhammadin käskystä vuonna 891.Kennedy, s. 74. Hänen äitinsä oli frankkilainen ja isoäitinsä baski-prinsessa. Aikalaiset ovat kuvailleet vaaleatukkaiseksi, sinisilmäiseksi, komeaksi, tukevahkoksi ja lyhyeksi kävellessään mutta vaikuttavaksi ilmestykseksi ratsun selässä.

Abd ar-Rahmania seurasi kalifina hänen poikansa al-Hakam II (961–976).O´Callaghan 1975, s. 678 Petersen, s. 255

Katso myös

Al-Andalus

Lähteet

Viitteet

Luokka:Umaijadi-dynastian kalifit Luokka:Espanjan historia Luokka:Vuonna 961 kuolleet Luokka:Vuonna 891 syntyneet