Emil Mannstén, sukunimi myöh. Mansiala (22. tammikuuta 1873 – 18. joulukuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuuden suomentaja. Hän käytti myös nimimerkkiä Eemil Suasmaa.
Suomennoksia
K. H. Caspari: Koulumestari ja hänen poikansa: kertomus 30 vuotisen sodan ajoilta. Otava, Kuopio 1897 Viktor Rydberg: Kuljeksivat teinit: kertomus rahvaan elämästä. Otava, Helsinki 1898 Viktor Rydberg: Itämeren risteilijä: 1-2 osa; suom. Emil Mannstén; runokappaleet suom. E. Tamminen. Otava, Viipuri 1899 Anton Tšehov: Lääkärin kohtalo eli sairaalan n:o 6. Otava, Kuopio 1900 Peter Nikolajevitsh Polevoi: Ei rahallakaan: kertomus. Otava, Kuopio 1902 Nicholas Wiseman: Fabiola eli katakombien kirkko: mukaelma Wisemanin kuuluisasta samannimisestä teoksesta. Karjalan kirjakauppa, Sortavala 1902 Vasili Nemirovitš-Dantšenko: Majurin holhokit. Otava, Kuopio 1902 Clara Tschudi: Marie Antoinette; norjankielestä suomentanut Emil Mannstén. Suomentaja, Viipuri 1906 Ignati Potapenko: Vanhan ylioppilaan muistelmia. Karisto 1909 Jenny Blicher-Clausen: Suurvaras: kertomus. Karisto 1910 Alexander Kuprin: Alikapteeni Rybnikov. Karisto 1919 Anton Tšehov: Kaksintaistelu. Karisto 1921 Grigori Danilevski: Naisenryöstö: romaani Ukrainasta. Karisto 1922 Nimimerkillä Emil Suasmaa: Pjotr Kropotkin: Vallankumousmiehen muistelmia 1-2 nide; esipuheen kirjoittanut Georg Brandes; ainoasta tekijän Venäjää varten hyväksymästä, tarkastamasta ja täydentämästä painoksesta suomentanut Eemil Suasmaa. Kansa, Helsinki 1910 Pjotr Kropotkin: Vallankumouksen ruhtinas: P. Krapotkinin muistelmia; esipuheen kirjoittanut Georg Brand; ainoasta tekijän Venäjää varten hyväksymästä, tarkastamasta ja täydentämästä painoksesta suomentanut Eemil Suasmaa. Kirja, Helsinki 1917
Lähteet
Luokka:Suomentajat Luokka:Vuonna 1873 syntyneet Luokka:Vuonna 1944 kuolleet