thumb|Jan Guillou Jan Oscar Sverre Lucien Henri Guillou [ɡɪ'juː] (s. 17. tammikuuta 1944 Södertälje, Ruotsi) on ruotsalainen kirjailija ja toimittaja. Hänet tunnetaan kotimaassaan parhaiten agentti Carl Hamiltonista kertovasta 13-osaisesta romaanisarjastaan, josta viisi kirjaa on suomennettu. Kirjat, joissa Guillou esittää myös kiivasta yhteiskunnallista arvostelua, ovat olleet Ruotsin kaikkien aikojen suurin romaanien myyntimenestys. Niitä on käännetty kymmenelle kielelle, ja neljästä on tehty elokuva.

Guillou on myös suosittu televisioesiintyjä ja televisio-ohjelmien tekijä.

Elämänvaiheet Guillou syntyi Södertäljessä Tukholman läänissä. Hänen isänsä Charles Guillou oli ranskalainen vahtimestari, joka työskenteli Ranskan suurlähetystössä Tukholmassa. Guilloun äiti Marianne (o.s. Botolfsen) oli norjalaistaustainen. Jan Guillou on Ranskan ja Ruotsin kaksoiskansalainen. Kun Guilloun isoisä nimitettiin Ranskan suurlähettilääksi Suomeen, Guilloun isä päätti muuttaa Helsinkiin. Guillou varttui äitinsä ja tämän uuden aviomiehen kanssa Saltsjöbadenissa.

Isäpuoltaan Guillou on kuvannut omaelämäkerrallisessa romaanissaan Pahuus. Siinä hänet esitetään sadistina, joka pahoinpitelee poikapuoltaan päivittäin. Guilloun äiti ja sisarpuoli ovat kiistäneet kuvauksen todenperäisyyden. Myös Guilloun opettajien mukaan romaani on paljolti sepitettä.

Iltapäivälehden syytökset vakoilusta Ruotsalainen iltapäivälehti Expressen väitti 24. lokakuuta 2009, että Guillou rekrytoitiin vuonna 1967 salaa KGB:n informantiksi. Guillou vastasi olleensa yhteydessä tehdessään tutkivaa journalismia. Hän sai moneen otteeseen KGB:ltä rahaa antamistaan tiedoista, jotka koskivat Vietnamin sodan vastustajia. Hän otti vastaan myös salaisen tehtävän ja toimitti asiakirjasalkun sovittuun paikkaan. KGB-yhteistyö jatkui vuoteen 1972 asti. Guilloun ystävä ja kollega Arne Lemberg antoi Säpolle vihjeen Guilloun tekemisistä, mutta Säpo ei ryhtynyt asiassa sen tarkempiin tutkimuksiin. Guillou maksoi osan KGB:ltä saamistaan rahoista Lembergille.

Vuonna 1973 Guillou tuomittiin vankeuteen vakoilusta niin sanotun IB-jutun takia. Guillou ja Peter Bratt paljastivat Ruotsin puolustusvoimien salaisen tiedustelutoimiston Informationsbyrånin toiminnan.

Poliittiset näkemykset Guillou toimi 1960- ja 1970-luvuilla maolaisen Clarté-organisaation piirissä. Puolen vuoden ajan hän oli myös Clartéa lähellä olevan Ruotsin kommunistisen puolueen (aiemmin Marxisti-leninistien kommunistinen liitto KFML) jäsen, mutta hänet erotettiin puolueesta hänen jätettyään jäsenmaksunsa maksamatta ollessaan ulkomailla. Nykyään hän sanoo olevansa sosialisti mutta ei kommunisti.

Tuotanto Guillou tunnetaan myös ristiretkiaikaan sijoittuvasta romaanisarjasta, jonka päähenkilö on temppeliherraksi pakotettu ruotsalainen Arn Magnusson. Näiden lisäksi kirjailijan suositumpiin romaaneihin kuuluu hänen omaan nuoruuteensa perustuva Pahuus (Ondskan), josta Mikael Håfström ohjasi samannimisen elokuvan vuonna 2003. Pahuus on päätynyt Suomessa 2012 Pasi Lampelan dramatisoimana Kansallisteatterissa myös näyttämölle.

Teokset Carl Hamilton -aiheinen kirjasarja

Den demokratiske terroristen (1987)

Den hedervärde mördaren (1990) Vendetta (1991)

Den enda segern (1993) I hennes majestäts tjänst (1994) En medborgare höjd över varje misstanke (1995) Hamlon - en skiss till en möjlig fortsättning (1995)

Arn Magnusson -aiheinen kirjasarja

Suuri vuosisata -sarja

Sininen tähti. (Blå stjärnan, 2015). Suomentanut Taina Rönkkö. Helsinki: Like, 2016. Made in America. (Äkta amerikanska jeans, 2016). Suomentanut Petri Stenman. Helsinki: Like, 2017. 1968.(1968, 2017). Suom. Petri Stenman. Helsinki: Like, 2018.

Muita kirjoja

Berättelser från Det nya riket (1982) Gudarnas Berg (1990) Grabbarnas kokbok (Leif G. W. Perssonin kanssa, 1992)

Näytelmä Pahuus; dramatisoinut Pasi Lampela. Helsinki : Kirja kerrallaan : 2012 - (Kansallisteatterin kirja, ISSN 2242-5276 ; 87).

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Keittokirjailijat Luokka:Ruotsalaiset kirjailijat Luokka:Vuonna 1944 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit