Idäntähtimö (Stellaria hebecalyx) on valkokukkainen, Euraasiassa tavattava kohokkikasvilaji.
Ulkonäkö ja koko Monivuotinen idäntähtimö kasvaa 15–40 senttimetriä pitkäksi. Varsi on koheneva, kalju ja sileä. Harmahtavanvihreät lehdet ovat tasasoukkia tai soikean suikeita ja ruodittomia. Lisäksi ne ovat usein hieman käyriä ja tyven laidoilta ripsisiä. Kukinto on kaksihaarainen, vähäkukkainen ja harsu viuhko. Toisinaan se on muuntunut yksikukkaiseksi. Kukinnon tukilehdet ovat kalvomaisia ja tavallisesti karvalaitaisia. Kukan verhiö ja teriö ovat viisilehtisiä. Verholehtien laidat sekä ulkopinta ovat ainakin kärkiosasta tiheäkarvaisia. Valkoiset, kaksijakoiset terälehdet ovat 4–8 mm pitkät eli noin verholehtien pituisia. Heteiden ponnet ovat 0,5–0,7 mm pitkiä, emiö on kolmilehtinen. Suomessa idäntähtimö kukkii kesä-elokuussa. Hedelmä on kuusiliuskaisesti aukeava kota. Siemenet ovat kooltaan 1,1–1,2 mm.Retkeilykasvio 1998, s. 106–107.
Idäntähtimö muistuttaa suuresti lähilaji heinätähtimöä (S. graminea).Retkeilykasvio 1998, s. 107.
Levinneisyys Idäntähtimö on alun perin kotoisin Pohjois-Venäjältä ja Siperiasta. Suomessa lajia on tavattu aivan Venäjän rajan pinnassa Inarissa, Suomussalmella ja Kuhmossa.Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Idäntähtimön levinneisyys Suomessa. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 28.3.2012.
Elinympäristö Suomessa idäntähtimö on hyvin harvinainen tienvarsiniityillä tavattava sotatulokas toisen maailmansodan ajalta.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Kasviatlas 2020: Idäntähtimön levinneisyys Suomessa
Luokka:Tähtimöt