Soinniton alveolaarinen sibilantti on niin sanottu tavallinen s-äänne, joka esiintyy useimmissa kielissä. Kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa sen merkki on [s]. Suomen kielessä se on ainoa kotoperäinen sibilantti.
Kuvaus Soinnitonta alveolaarista sibilanttia määrittävät seuraavat foneettiset parametrit: Fonaatio on soinniton, mikä tarkoittaa sitä, että äänihuulet eivät osallistu äänen tuottamiseen. Ääntöpaikka on alveolaarinen, mikä tarkoittaa, että kieli sijoittuu hammasvallin tuntumaan. Ääntötapa on sibilantti eli kouruäänne, hankausäänteen erityistyyppi, jossa ilma virtaa vapaasti kielen muodostamaa kourumaista väylää pitkin.
Käyttö Soinniton alveolaarinen sibilantti kirjoitetaan latinalaisia aakkosia käyttävissä kielissä useimmiten s, kuitenkin esimerkiksi unkarissa sz. Saksan kielessä kahdennettu [s] saatetaan kirjoittaa myös ß. Muun muassa englannissa ja ranskassa se kirjoitetaan e:n, i:n ja y:n edellä joskus myös c:llä, ranskassa muiden vokaalien edellä toisinaan ç. kyrillisissä kirjaimissa äännettä vastaa kirjain C, joka on ulkonäöltään identtinen latinalaisen C-kirjaimen kanssa, mutta on eri kirjain. Kreikan kielessä [s]-äänne merkitään kirjaimella Σ (Sigma). Heprean kielessä [s] merkitään joko Samekhilla (ס) tai Šinillä (ש).
Lähteet
Luokka:Konsonantit