Pandemia tarkoittaa maailmanlaajuisesti levinnyttä epidemiaa. Sana tulee kreikan sanoista pan ’kaikki’ ja demos ’ihmiset’.
Tauti ei välttämättä ole pandemia, vaikka siihen kuolisi paljon ihmisiä. Esimerkiksi syöpiin on kuollut erittäin paljon ihmisiä, mutta niitä ei katsota pandemiaksi, koska syöpä ei ole tarttuvaa (paitsi poikkeustapauksissa, kts. klonaalisesti tarttuva syöpä). Toisaalta tartuntatautikaan ei välttämättä ole pandemia, ellei se ole levinnyt laajalle alueelle. Viimeisin pandemia on 11. maaliskuuta 2020 julistettu SARS-CoV-2-viruksen aiheuttama koronavirustauti COVID-19.
Maailman terveysjärjestö WHO:n 2024 julkaiseman arvion mukaan noin kolmeakymmentä taudinaiheuttajaa voidaan pitää pandemiariskinä. Arvioinnissa tarkasteltiin yli 1600 ihmiselle patogeenista virusta ja bakteeria.
Pandemian ehdot Maailman terveysjärjestön mukaan pandemia voi syntyä, kun kolme ehtoa täyttyy: uusi tauti ilmaantuu taudin vaikuttava tekijä vaikuttaa ihmisiin aiheuttaen vakavaa sairautta taudin vaikuttava tekijä leviää helposti ja vahvistuu
Pandemioita ovat olleet esimerkiksi keskiajalla musta surma, 1800- ja 1900-luvuilla seitsemän pandemiaa aiheuttanut kolera ja vuosien 1918–1920 espanjantauti.
Lintuinfluenssan on pelätty laajenevan pandemiaksi. Tämä kuitenkin edellyttäisi viruksen muuntumista ilmateitse ihmisestä toiseen tarttuvaksi, eikä varmistettuja ihmisestä toiseen tapahtuneita tartuntoja ole raportoitu. Meksikossa keväällä 2009 havaitun lintuinfluenssan muunnoksen, sikainfluenssan, WHO julisti pandemiaksi 11. kesäkuuta 2009. Viimeksi vuodenvaihteessa 2019–2020 Kiinassa alkunsa saanut koronaviruksen aiheuttama COVID-19 julistettiin pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020.
WHO:n pandemia-asteikko Maailman terveysjärjestö WHO käyttää kuusipykäläistä asteikkoa arvioidessaan eläinperäisten virustautien pandemiariskiä.
Uhkataso 1: Eläinten virukset eivät aiheuta tartuntoja ihmisissä. Uhkataso 2: Tartunta ihmiseen vahvistettu. Mahdollinen pandemiauhka. Uhkataso 3: Influenssavirus aiheuttaa yksittäisiä sairastumisia ihmisissä. Rajoitettu tarttuvuus ihmisestä ihmiseen. Uhkataso 4: Tauti tarttuu todistetusti ihmisestä ihmiseen. Tauti leviää yhteisötasolle. Merkittävä pandemiariski. Uhkataso 5: Tauti tarttuu ihmisestä toiseen ainakin kahdessa maassa. Voimakas pandemian vaara. Uhkataso 6: Virus leviää etäällä olevaan maahan. Pandemia meneillään.
Suuria pandemioita
Antoninuksen rutto 164–180 Cyprianuksen rutto 250–270 Justinianuksen rutto 541–542 ja myöhemmin Musta surma 1346–1353 1510 influenssapandemia 1510 Ensimmäinen kolerapandemia 1817–1821 Toinen kolerapandemia 1826–1837 Kolmas kolerapandemia 1841–1862 Kolmas ruttopandemia 1850–1950 Neljäs kolerapandemia 1864–1875 Viides kolerapandemia 1881–1896 Ryssänkuume 1889–1890 Kuudes kolerapandemia 1899–1923 Espanjantauti 1918–1920 Aasialainen influenssa 1957–1958 Seitsemäs kolerapandemia 1961–1975 Hongkongilainen influenssa 1968–1969
2000-luvun pandemioita:
Sikainfluenssa 2009–2010 COVID-19 2019–
Katso myös Pandemian vakavuusasteikko
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit Luokka:Pandemiat