Poikkimessinkiyökkönen (Diachrysia tutti) on yleinen, metallinhohtoinen yöperhonen.
Koko ja ulkonäkö Poikkimessinkiyökkönen on keskikokoinen, leveäsiipinen yökkönen. Etusiivet ovat pohjaväriltään ruskeat, ja siipisuonet erottuvat hyvin. Siiven tyviosassa ja kärkiosassa siiven poikki kulkee leveä, metallinhohtoisen vihreä ja kiiltäväpintainen vyö, jotka yhtyvät siiven keskiosassa ja muodostavat yhtenäisen H-kirjaimen muotoisen alueen. Munuaistäplä ja rengastäplä erottuvat reunoiltaan tummemman ruskeina siiven etuosaan jäävällä ruskealla laikulla. Siiven kärkiosa on hieman vaaleamman ruskea. Takasiivet ovat harmaat. Keskiruumiin päällä on korkea, tupsumainen karvakaulus. Pää on oranssi. Siipiväli on 32–38 mm.http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/d/diachrysia_stenochrysis.htmlhttp://ukmoths.org.uk/show.php?bf=2434http://www.nhm.uio.no/fakta/zoologi/insekter/norlep/noctuidae/tutti.html
Samannäköinen laji on vyömessinkiyökkönen (Diachrysia chrysitis).
Levinneisyys ja lentoaika Poikkimessinkiyökkösen levinneisyysalue ulottuu Länsi-Euroopasta Aasian poikki Tyynenmeren rannikolle saakka. Levinneisyysalueen rajoja ei varsinkaan idässä tunneta kovin tarkoin samankaltaisten lähilajien vuoksi. Suomessa lajia tavataan etelärannikolta ainakin Etelä-Lappiin saakka. Perhoset lentävät kesäkuun loppupuoliskolta elokuun puoleen väliin. Joinakin vuosina lajilla on vähälukuisempi toinen sukupolvi syyskuussa.http://www.insects.fi/Lepidoptera/Noctuidae/Diachrysia/tutti/Diachrysia%20tutti.htm
Elinympäristö ja elintavat Lajia on pitkään pidetty vyömessinkiyökkösen värimuotona, ja vanhemmassa kirjallisuudessa lajeja on pidetty yhtenä. Siipien värityksen lisäksi lajeilla on pienehköt erot koirasgenitaaleissa ja naaraan takaruumiin kahdeksannen jaokkeen vatsakilven muodossa. Ekologiselta kannalta on näyttöä lajien lentoaikojen eroavaisuudesta sekä eroista elinympäristömieltymyksissä. Nykyisin lajien erillisyyttä tukee myös molekyylibiologinen tutkimus.http://www.naturkunde-chemnitz.de/dateien/2005_Diachrysia_ZS.pdf
Poikkimessinkiyökkönen viihtyy kosteammilla ja lämpimämmillä elinpaikoilla kuin vyömessinkiyökkönen. Perhonen lentää öisin ja tulee valolle. Se myös vierailee mielellään imemässä mettä kukista, muttei tule syötille. Laji on yleinen, mutta ainakin Suomessa yksilömäärässä mitattuna vyömessinkiyökköstä vähälukuisempihttp://www.insects.fi/Lepidoptera/Noctuidae/Diachrysia/Diachrysia.htm . Toukka rakentaa kotelokopan kasvillisuuden joukkoon ja koteloituu sen sisään. Laji talvehtii keskenkasvuisena toukkana.Mikkola K, Jalas I. Suomen perhoset. Yökköset 2. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava 1979.
Ravintokasvi Toukka on erilaisia ruohovartisia kasveja syövä polyfagi.
Lähteet
Aiheesta muualla Suomen Perhoset: Poikkimessinkiyökkönen lepiforum.de (nimellä D. stenochrysis) Moths and Butterflies of Europe and North Africa
Luokka:Metalliyökköset