Soukkoperhoset, aikaisemmalta nimeltään soukkokehrääjät, (Syntominae) on siilikkäisiin kuuluva perhosryhmä.
Alaheimoon kuuluu noin 980 lajia, joista suurin osa elää maapallon trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Palearktisia lajeja on 25, joista kymmenen tavataan Euroopassa ja yhtä Pohjoismaissa.Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. s. 369 Suomessa soukkoperhosia ei esiinny.
Useimmat soukkoperhoset ovat aktiivisia päivällä. Ryhmän yhdistäviä piirteinä pitkät ja kapeat etusiivet ovat pohjaväriltään lähes aina mustat tai ruskeat, usein metallinhohtoiset ja niissä on valkeita tai kellertäviä, läpikuultavia täpliä. Mahdollisesti mimikryn vuoksi monet lajit etenkin suvuissa Amata ja Syntomis muistuttavat ulkoisesti punatäpliäMikkola, Kauri & Murtosaari, Jussi & Nissinen, Kari (toim.): Perhosten lumo: Suomalainen perhostieto. Helsinki: Tammi, 2005. s. 245. Takaruumis on usein räikeän värinen tai poikkiraidallinen, viestittäen saalistajille joko perhosten myrkyllisyydestä tai antaen muuten pistiäismäisen vaikutelman. Takasiipien siipisuonitus on ryhmälle tyypillinen: siipisuonet Sc, Rs ja MA1 ovat sulautuneet yhteen. Lisäksi koirailta puuttuu etu- ja takasiipeä yhdistävä frenulum. Tuntosarven kärki on tyypillisesti vaaleaM. J. Scoble (1995) The Lepidoptera: Form, Function and Diversity. Oxford University Press s. 335 ja imukärsä hyvin kehittynyt.Kitching, I., J. & Rawlins, J., E. (1998) "The Noctuoidea". Handbuch der Zoologie: Lepidoptera, Moths and Butterflies Vol. 1:. Evolution, Systematics and Biogeography s. 391–392http://www.mothsofborneo.com/part-6/syntominae/syntominae.php
Toukat muistuttavat siilikkäiden toukkia, mutta niiden karvat ovat yleensä lyhyemmät kuin aitosiilikkäillä. Vaikka joukossa on kasveja syöviä lajeja, monet lajit elävät ilmeisesti sammalilla, jäkälillä, sienirihmastolla tai syöden kariketta. Ne rakentavat silkistä kotelonsa suojaksi kotelokehdon.
Lähteet
Luokka:Siilikkäät