Erik Benzelius nuorempi (1675–1743) oli Uppsalan arkkipiispa vuosina 1742–1743. Opiskelujensa jälkeen Benzelius teki laajan ulkomaanmatkan Saksaan, Ranskaan ja Englantiin. Matkalla hän perehtyi monipuolisesti ajan tieteelliseen elämään ja tutustui aikansa johtaviin tiedemiehiin, muun muassa Leibnitziin. Palattuaan hän toimi ensin vuodesta 1702 hän oli Uppsalan yliopiston kirjastonhoitajaOtavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 1 p. 1162, vuodesta 1723 professori, vuodesta 1726 Göteborgin piispa ja vuodesta 1731 Linköpingin piispa. Vuonna 1742 hänet nimitettiin Upsalan arkkipiispaksi, mutta hän kuoli ennen astumistaan virkaan. Monipuolisten tietojensa ja suhteittensa ulkomaisiin tiedemiehiin avulla Benzelius vaikutti Ruotsin kirjalliseen elämään. Hän kartutti Upsalan kirjastoa noin 3 300 niteellä, toimitti aikanaan harvinaisia kriittisiä historiallia lähdejulkaisuja sekä perusti 1710 oppineen Collegium curiosorum -seuran sekä Ruotsin ensimmäinen tieteellisen aikakauskirjan Acta literaria Sueciae vuonna 1720. Vaikka Benzeliuksen mainitaan olleen uskonnolliselta kannaltaan suvaitsevainen, vastusti hän Johan Konrad Dippeliä (1673–1734) vaatien tämän karkottamista maasta.
Benzeliuksen isä oli Erik Benzelius vanhempi ja hänen veljensä Jakob Benzelius. Hänen poikansa aateloitiin nimellä Benzelstierna.
Lähteet Viitteet
Luokka:Ruotsin luterilaiset arkkipiispat Luokka:Vuonna 1675 syntyneet Luokka:Vuonna 1743 kuolleet Luokka:Ruotsin kirkon piispat ja arkkipiispat Luokka:Linköpingin hiippakunta Luokka:Göteborgin hiippakunnan piispat