Luotsiperhoset' s. 233, aikaisemmalta nimeltään haapaperhoset ja luotsiperhoset, (Limenitidinae) on täpläperhosiin kuuluva päiväperhosten alaheimo. Siihen kuuluu maailmanlaajuisesti ehkä jopa yli 1000 perhoslajia.
Piirteitä Haapa- ja luotsiperhoset ovat taksonomisesti hankala ryhmä, sillä niille ei ole löydetty koko ryhmää yhdistäviä tuntomerkkejäKauri Mikkola, Jussi Murtosaari & Kari Nissinen (toim.): Perhosten lumo - Suomalainen perhostieto. Suomen Perhostutkijain Seuran 50-vuotisjuhlajulkaisu. Helsinki: Tammi, 2005. s. 241, ryhmän luokittelussa on ollut epäselvyyksiähttp://tolweb.org/Limenitidinae ja sillä on ollut jopa niin kutsutun roskakoritaksonin asema. Molekyylibiologinen tutkimus on kuitenkin selvittämässä ryhmän rakennetta ja monet lajit sijoittuvat muihin alaheimoihin.http://nymphalidae.utu.fi/Nymphalidae/Limenitidinae/Limenitidinae.htm Nämä perhoset ovat keskikokoisia tai kookkaita, mutta ruumiinrakenteeltaan verraten hentoja. Monien lajien siivissä on siiven poikki kulkeva vaalea raita ja jotkin lajit jäljittelevät ulkonäöllään myrkyllisiä perhosia. Perhosten lentotapa on erikoinen, sillä ne liitelevät huomattavan pitkiä matkoja. Monen lajin aikuiset yksilöt käyvät kukkien sijasta imemässä nesteitä mätänevistä hedelmistä, ulosteista tai jopa raadoista.Kristensen (ed.) "Lepidoptera, Moths and Butterflies. Volume 1. Evolution, Systematics and Biogeography". Handbook of Zoology. de Gruyter 1998. s. 289
Levinneisyydetään haapa- ja luotsiperhosten alaheimo on kosmopoliittinen, sillä niitä elää kaikilla mantereilla. Ne kuitenkin puuttuvat kokonaan Uudesta Seelannista. Lisäksi muuton runsaslajisella Madagaskarilla elää vain 4 alaheimon lajia.
Useimmista perhosryhmistä poiketen haapa- ja luotsiperhosten munat ovat piikikkäitä ja muistuttavat usein merisiiliä, mutta tämäkään piirre ei aina pidä paikkaansa. Toukat ovat ulkonäöltään vaihtelevia, mutta niiden selkäpuolella on usein kookkaita ulokkeita. Toukat käyttävät ravinnokseen monia kaksisirkkaisia kasvilajeja, mutta kailot (Bebearia) elävät yksisirkkaisilla kasveilla, useimmiten tyräkeillä.
Tribukset ja suvut Alaheimon neljään tribukseen kuuluu nykykäsityksen mukaan 986 eri lajia, mutta viime aikoina uusia lajeja on kuvattu erityisesti Afrikasta. Lajimääriltään suurimpia sukuja ovat liiturit (Neptis), siskoset (Adelpha), pantaset (Euphaedra), kosioiset (Euriphene) sekä kailot (Bebearia).
Limenitidini luotsit Limenitis marmoriluotsit Lelecella vasamaluotsit Sumalia kirjoluotsit Moduza lauttaluotsit Patsuia arinaluotsit Litinga silkkiluotsit Parasarpa idänluotsit Tarattia kehräluosit Auzakia sepelluotsit Lamasia ruskoluotsit Pandita ajurit Athyma siskoset Adelpha marttaperhoset Lebadea väijöt Cymothoe kulmuväijöt Harma nuoliperhoset Kumothales lumehtijat Pseudacraea lumeliiturit Pseudoneptis
Neptini luovijat Pantoporia rusoluovijat Lasippa liiturit Neptis luotsiliiturit Seokia tarhaliiturit Phaedyma erakkoliiturit Aldania
Parthenini fregatit Parthenos vuorifregatit Bhagadatta
Adoliadini herttuat Lexias pantteriperhoset Neurosigma jokiajurit Abrota rubiinivoudit Dophla voudit Bassarona nihdit Euthalia valehulmot Euthaliopsis vahdit Tanaecia säröset Catuna helmikanaperhoset Hamanumida koversiivet Euptera afrikanajurit Pseudathyma tylppösiivet Aterica ruutusäröset Cynandra varjostajat Euryphura lumehopeatäplät Pseudargynnis pantaset Eupaedra kosioiset Euriphene kailot Bebearia kannuskailot Euryphaedra tulipantaset Harmilla
Lähteet
*