Namanganin alue () on hallintoalue Uzbekistanin itäosassa. Sen keskus on Namanganin kaupunki. Alueen pinta-ala on 7 440 neliökilometriä. Asukasmäärä oli 3 066 100 vuonna 2024.
Maantiede, ilmasto ja luonto Namanganin alue sijaitsee Ferganan laakson pohjoisosassa. Se rajoittuu pohjoisessa ja koillisessa Kirgisiaan, kaakossa Andižanin ja etelässä Ferganan alueisiin, lounaassa Tadžikistaniin ja luoteessa Taškentin alueeseen. Alue on etupäässä Syrdarjajoen pohjoispuolista tasankoa, joka muuttuu pohjoisessa Tienšanvuoriston reuna-alueeksi. Luoteessa kohoavat Qurama- ja Chatqolvuoret. Seutu on altis maanjäristyksille. Hyötykaivannaisiin kuuluvat kulta, kvartsi, antimoni, kupari, maaöljy, kipsi, kalkkikivi ja kivennäisvesi.
Seudulla vallitsee mannerilmasto. Talvet ovat melko leutoja ja kesät pitkiä, kuumia ja kuivia. Tasangon keskilämpötila on tammikuussa –3,5 ja heinäkuussa 25 astetta. Vuotuinen sademäärä on lännessä 90–190, idässä 300–400 ja vuoriston reuna-alueella 600 millimetriä. Suurin osa sateista saadaan keväällä ja syksyllä.
Suurin joki on Narynin ja Karadarjan muodostama Syrdarja. Chatqolvuorilta virtaavat Pochchaotasoy, Chortoksoy, Chustsoy, Olmossoy, Chodaksoy, Gʻovasoy, Kosonsoy ja Namangansoy. Tulvien välttämiseksi ja maatalouden keinokastelua varten on rakennettu tekojärviä ja kanavia.
Suuri osa alueesta on maatalouskäytössä. Luonnonvarainen kasvillisuus koostuu etupäässä ruoho- ja heinäkasveista. Vuorten rinteillä kasvaa katajia ja hedelmäpuita, ja ylempänä on kesälaitumina käytettyjä niittyjä. Eläinkuntaan kuuluvat matelijat, jyrsijät ja monet lintu- ja kalalajit. Suden, ketun ja villisian kaltaiset eläimet ovat harvinaisia.
Hallinnollinen jako ja asutus Namanganin alue on perustettu vuonna 1941. Vuosina 1960–1967 se kuului Andižanin ja Ferganan alueisiin. Siihen kuuluu Namanganin aluetasoinen kaupunki sekä 13 piirikuntaa: Chortoq, Chust, Davlatobod, Kosonsoy, Mingbuloq, Namangan, Norin, Pop, Toʻraqoʻrgʻon, Uchqoʻrgʻon, Uychi, Yangiqoʻrgʻon ja Yangi Namangan. Muut kaupungit ovat suuruusjärjestyksessä Chust, Chortoq, Kosonsoy, Uchqoʻrgʻon, Toʻraqoʻrgʻon, Haqqulobod ja Pop. Taajamia on 115, paikallisia itsehallintoalueita 788 ja maaseutuasutuksia 388.
Asukkaat ovat etupäässä uzbekkeja (89 %). Lisäksi on muun muassa tadžikkeja (9 %) ja kirgiisejä (1 %). Kaupunkiväestön osuus oli 65 prosenttia vuonna 2024.
Talous ja liikenne Namanganin alueen pääelinkeinot ovat maatalous ja teollisuus. Viljelysmaata on 185 900 hehtaaria, josta lähes puolet tuottaa viljaa ja yli kolmasosa puuvillaa. Lisäksi viljellään vihanneksia, perunaa, sokeriruokoa, hedelmiä ja viinirypäleitä sekä tuotetaan silkkikuitua. Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, hevoset ja siipikarja.
Alueella on tekstiili-, elintarvike-, rakennustarvike- ja kemian teollisuutta. Namanganista on maantie- ja rautatieyhteydet naapurialueille, Taškentiin ja Kirgisiaan. Alueella on kansainvälinen lentoasema.
Kulttuuri Namanganissa toimii yliopisto, opettajakorkeakoulu sekä tekninen ja talouskorkeakoulu. Kulttuurilaitoksia ovat kotiseutumuseo, Popin arkeologinen museo sekä musiikki- ja draamateatteri. Arkeologisia kohteita ovat Axsikentin, Munchoqtepan, Oyritomin ja Mugʻtepan rauniot. Rakennusmuistomerkkeihin kuuluvat 1600-luvulta lähtien pystytetyt moskeijat, madrasat ja mausoleumit.
Lähteet
Aiheesta muualla
Namanganin alueen kotisivut
*