Mad Max: Fury Road on vuonna 2015 ensi-iltansa saanut australialais-yhdysvaltalainen post-apokalyptinen toimintaelokuva, jonka on ohjannut George Miller. Se on jatko-osa elokuville Mad Max (1979), Mad Max 2 – asfalttisoturi (1981) ja Mad Max – ukkosmyrsky (1985), muttei suoranaisesti pohjaudu niihin.
Elokuvan pääosaa näyttelee Tom Hardy. Fury Road on ensimmäinen Mad Max -elokuva, jossa päähenkilö Max Rockatanskya ei näyttele Mel Gibson.
Elokuvan dystooppisessa maailmassa ympäristö on tuhoutunut ja väestö näkee nälkää. Äärimmäisen patriarkaalisessa ja misogyynisessä järjestelmässä naiset on alistettu miesten omaisuudeksi, ja nuoret miehet palvelevat yhden hirmuhallitsijan hypermaskuliinisessa ja kulttimaisessa armeijassa. Fury Road viestii ekofeminismiä huomattavasti selkeämmin kuin elokuvasarjan kolme aiempaa osaa.Kolb, Leigh Kellmann: ”What Saves the World Care and Ecofeminism”. Teoksessa Mad Max and Philosophy: Thinking Through the Wasteland, s. 85–92.Quick, Jacob: ”Liberating Mother’s Milk: Imperator Furiosa’s Ecofeminist Revolution”. Teoksessa Mad Max and Philosophy: Thinking Through the Wasteland, s. 148–149. Elokuva on tunnettu etenkin toimintakohtauksien näyttävistä stunteista sekä kuvannollisesta tarinankerronnasta runsaiden dialogien sijasta.
Elokuva sai hyvän vastaanoton, ja se voitti muun muassa kuusi Oscar-palkintoa. Vuonna 2024 ensi-iltansa sai elokuvan esiosa Furiosa: A Mad Max Saga, joka kertoo Fury Roadissa esiintyvän sotapäällikkö Furiosan tarinan hahmon lapsuudesta Fury Road -elokuvan alkuasetelmaan asti.
Juoni Ydinsodan jälkeisessä maailmassa sivilisaatio on tuhoutunut ja maaperä muuttunut aavikoksi. Max Rockatansky, australialainen selviytyjä, joutuu ”Sotapojat”-ryhmittymän ja näiden palvoman kulttijohtajan Immortan Joen vangiksi: Joe on tyranni, joka hallitsee väestöä Linnakkeesta käsin kontrolloimalla sekä vesivarantoja että polttoainetta. Sotapojilleen hän on jumalan veroinen hahmo, joka lupaa kaatuville sotureilleen paikan Valhallassa.Berk, Kiki: ”The Meaning of Life According to Mad Max: Fury Road”. Teoksessa Mad Max and Philosophy: Thinking Through the Wasteland, s. 71–72. Nux-niminen Sotapoika päätyy käyttämään Maxia verenluovuttajana, jota kutsutaan ”veripussiksi”.
Sotapäällikkö Furiosa, joka on yksikätinen nainen, lähetetään raskaasti aseistetun ja kahdella V8-moottorilla varustetun Sotarekka-tankkiauton kyydissä hakemaan polttoainetta Bensakaupungista. Kun Furiosa poikkeaa reitiltä kohti vihamielisten hallitsemia autiomaa-alueita, paljastuu, että hän salakuljettaa rekassa “Viittä Vaimoa”, joiden odotetaan synnyttävän terveitä jälkeläisiä. Naiset eivät suostu elämään pelkkinä lapsentekokoneina ja ovat päättäneet paeta. Yksi naisista, Splendid Angharad, on yhteisölle erityisen tärkeä, sillä hän on raskaana Immortan Joelle. Joe, Sotapojat sekä Bensakaupungin ja ”Luotifarmin” joukot aloittavat Furiosan takaa-ajon. Max joutuu mukaan matkalle Nuxin ”veripussina”.
Furiosa eksyttää takaa-ajajat hiekkamyrskyyn. Max ja Nux kuitenkin kohtaavat Furiosan ja muut naiset aavikolla. Max tappelee naisten kanssa ja päättää kaapata rekan, mutta ei saa sitä käynnistymään ilman Furiosaa. Max ja naiset pääsevät yhteisymmärrykseen yhteisestä pakomatkasta ja Max hätistää rekkaa sabotoivan Nuxin. Furiosa kuljettaa rekan kanjoniin, jonka läpikulkuun hän on saanut luvan moottoripyöräjengiltä lupaamalla motoristeille runsaasti polttoainetta. Jengi yllättyy takaa-ajojoukon suuruudesta ja päättää purkaa sopimuksen. Furiosan joukko pakenee ja joutuu torjumaan sekä motoristien että Joen joukon hyökkäyksiä. Nux saa Joelta käskyn hypätä rekan kyytiin ja tappaa Furiosa, mutta hän epäonnistuu tehtävässään. Raskaana oleva Angharad putoaa rekasta ja kuolee. Nux päättää liittyä Furiosan joukkoon, sillä hän ei usko mahdollisuuteensa palata Joen luokse epäonnistuttuaan tehtävässään ja Angharadin pudottua Nuxin ”veripussin” ohjaamasta rekasta.
Furiosa kertoo määränpään olevan rehevä ”Vihreä paikka”, josta hänet lapsena kaapattiin. Ylitettyään suuren suoalueen Furiosan joukko kohtaa Vihreästä paikasta kotoisin olevia naisia, jotka paljastavat, ettei vehreä alue ole enää elinkelpoinen. Pettyneen Furiosan johtama joukko päättää jatkaa matkaa eteenpäin, mutta Max uskoo, että vettä ja viherkasveja täynnä oleva Linnake on ainoa mahdollisuus selviytymiseen. Max vakuuttaa Linnakkeen olevan vallattavissa, jos Joen takaa-ajojoukon eristää kanjoniin tuhoamalla sisäänkäynnin Sotarekkaa hyödyntäen. Paluumatkalla osa naisista menehtyy, mutta Furiosa onnistuu tappamaan Joen ja Nux uhraa itsensä tuhotakseen kanjonin ja pysäyttääkseen Joen joukon. Linnakkeen siviiliväestö ja nuoret Sotapojat ottavat Furiosan paluun ja Joen kuoleman riemuiten vastaan. Furiosa ja selviytyneet neljä vaimoa asetetaan hallitsemaan Linnaketta. Max poistuu Furiosan näköpiiristä suureen ihmisjoukkoon.
Aikajana Elokuvassa on muutamia pieniä viitteitä siitä, että se voisi sijoittua elokuvasarjan toisen osan (Asfalttisoturi) ja kolmannen osan (Ukkosmyrsky) väliin. Elokuvan alussa ilmaistaan, että ydinsodasta ja sivilisaation tuhosta on kulunut 33 vuotta.Jones, Clint: ”From Wee Jerusalem to Fury Road: Does Mad Max Depict a Post-apocalyptic Dystopia?”. Teoksessa Mad Max and Philosophy: Thinking Through the Wasteland, s. 42–44. George Miller on kuitenkin sanonut, ettei elokuvasarjalla ole tiukkaa kronologiaa, vaan hän on kuvaillut, että Fury Road on ”kuin yksi episodi Mad Maxin elämässä”.“All the films have no strict chronology. It’s like an episode in Mad Max’s life. Never ever wrote any of the scripts with a chronological order” MAD MAX: FURY ROAD Director and Cast Talk Sequels, Mel Gibson, and More at Cannes 15.5.2015, viitattu 18.5.2015
Rooleissa
Tuotanto pienoiskuva|Ohjaaja George Miller elokuvan kuvauksissa vuonna 2012. Neljännen Mad Max -elokuvan tuotanto oli poikkeuksellisen pitkä, sillä sen suunnittelu alkoi jo 1990-luvulla. Vielä vuoden 1985 Mad Max – ukkosmyrsky -elokuvan jälkeen George Miller ilmaisi, ettei hän tulisi koskaan jatkamaan elokuvasarjaa. Vuonna 1995 hänet kuitenkin suostuteltiin suunnittelemaan Warner Brosille Mad Max -televisiosarja. Sarjan käsikirjoittaminen ehti alkaa, kunnes Miller muutti mielensä: osittain sarjakuvataiteilija Brendan McCarthyn vaikutuksesta Miller vakuuttui siitä, että Mad Max toimisi paremmin elokuvana. Miller, joka pyrki elokuvissaan rakentamaan intensiivisyyttä, innostui ajatuksesta, että uuden Mad Max -elokuvan asetelma olisi yksinkertainen: yksi takaa-ajo, jossa hahmot pysyisivät suljettuina autoihinsa. Fury Roadin alkuasetelma syntyi siis jo varhain.Buchanan 2022, s. 25–31
Tarkemman suunnittelutyön Miller aloitti tammikuussa 1997 Sydneyssä yhdessä Brendan McCarthyn sekä käsikirjoittaja Eric Blakeneyn ja Mad Max -puvustaja Norma Moriceaun kanssa.Buchanan 2022, s. 35 McCarthy ja Miller sopivat käsikirjoittavansa elokuvan yhdessä. Blakeney sen sijaan irtisanottiin, kun hänen ideansa elokuvan suhteen alkoivat poiketa liiaksi muusta ryhmästä.Buchanan 2022, s. 39–40 Storyboardista tuli ryhmälle käsikirjoitusta tärkeämpi työkalu, ja storyboard-taiteilijoiksi valittiin Peter Pound ja Mark Sexton. Storyboard-kuvia piirrettiin yli 3 500 kappaletta. Millerin mukaan dialogia pyrittiin välttämään, ja hahmoja haluttiin sen sijaan rakentaa toiminnan kautta.Buchanan 2022, s. 42–43
Kolme eri tuotantoyhtiötä Syksyllä 1998 julkistettiin, että Universalin tuottama uusi Mad Max -elokuva saisi ensi-iltansa joko vuonna 2001 tai 2002.Buchanan 2022, s. 40 Mel Gibson innostui projektista ja suostui palaamaan Maxin rooliin.Buchanan 2022, s. 48–49 Sopiva kuvauspaikka löytyi Namibiasta, jossa oli elokuvan maailmaan sopivia aavikoita ja kanjoneita. Tuotanto kuitenkin lykkääntyi, ja vuoden 2002 lopussa Universal luovutti projektin 20th Century Foxille. Nyt kuvausten oli määrä alkaa keväällä 2003, ja budjetiksi asetettiin 104 miljoonaa dollaria, josta 25 miljoonaa varattiin Gibsonille. Hieman ennen kuvausten alkua Fox kuitenkin vetäytyi hankkeesta, kun kulut vaikuttivat nousevan kohtuuttomasti.Buchanan 2022, s. 49–53 Elokuva päätyi ”tuotantohelvettiin”, kunnes se vuonna 2007 sai tuotantoyhtiökseen Warnerin. Yhtiö suostui rahoittamaan Fury Roadin sillä ehdolla, että Miller ohjaisi jatko-osan menestyselokuvalle Happy Feet.Buchanan 2022, s. 65 Uudeksi ensi-illaksi julkistettiin kesä 2012, mutta lopulta elokuva myöhästyi myös tästä aikataulusta.Buchanan 2022, s. 83
Tekijät ovat korostaneet, että lykkääntymisestä oli Fury Roadille lopulta hyötyä. Mikäli elokuva olisi valmistunut jo 2000-vuosikymmenellä, olisi se tehty pienemmällä budjetilla, eikä siitä olisi tullut yhtä näyttävä. Pitkittyneen tuotannon aikana elokuvalle saatiin myös kolmas käsikirjoittaja, Millerin entinen opiskelutoveri Nico Lathouris, joka keskittyi dramaturgiaan ja pyrki huolehtimaan erityisesti päähenkilökaksikon Maxin ja Furiosan suhteen kehittymisestä. Molemmille hahmoille alettiin kirjoittaa niin paljon taustatarinaa, että niissä riitti materiaalia omiksi käsikirjoituksikseen.Buchanan 2022, s. 55–62 Furiosa-käsikirjoituksen Miller antoi jo ennen kuvauksia luettavaksi näyttelijä Charlize Theronille: tämä sai taustatarinan kautta esimerkiksi tietää, miksi hänen hahmollaan on proteesikäsi.Buchanan 2022, s. 89 Suunnitelmana oli toteuttaa Furiosa animeksi, jonka ohjaajaksi Miller palkkasi Mahiro Maedan. Anime oli määrä julkaista ennen Fury Roadia, jotta maailmaa ja hahmoja voisi esitellä katsojille jo ennen elokuvan valmistumista. Anime kuitenkin peruttiin, ja Miller alkoi pitää tarinaa tarpeeksi potentiaalisena omaksi elokuvakseen. Samaan aikaan kehitettiin Mad Max -videopeliä.Buchanan 2022, s. 108–109
Roolitus Mel Gibsonista luovuttiin, kun hän menetti maineensa muun muassa rattijuopumus- ja pahoinpitelysyytteiden vuoksi.Buchanan 2022, s. 66 George Miller keskusteli roolista Heath Ledgerin kanssa, mutta näyttelijä kuoli vuonna 2008.Buchanan 2022, s. 69 Yhtenä vaihtoehtona Miller piti Eminemiä, mutta tämä ei halunnut matkustaa kuvauksia varten Australiaan.Buchanan 2022, s. 69–70 Muita rooliin kaavailtuja olivat Armie Hammer, Eric Bana, Michael Fassbender, Joel Kinnaman ja Jeremy Renner. Tom Hardyn kyvyistä Miller vakuuttui nähdessään hänet pääosassa elokuvassa Bronson. Hardy, Hammer ja Renner olivat roolitusvaiheen lopussa kolme kärkiehdokasta, ja Hardyn kerrotaan lopulta tehneen suurimman vaikutuksen ”eläimellisellä karismallaan”.Buchanan 2022, s. 70–72
Furiosan rooliin harkittiin Charlize Theronin lisäksi niin Uma Thurmania, Bridget Moynahania kuin Monica Belluccia.Buchanan 2022, s. 39 Miller mainitsi ehdokkaaksi myös Angelina Jolien.Buchanan 2022, s. 48 Koekuvauksissa kävivät muun muassa Gal Gadot, Ruth Negga, Jessica Chastain ja Gugu Mbatha-Raw.Buchanan 2022, s. 73 Antagonisti Immortan Joen rooliin ei harkittu ketään muuta kuin Hugh Keays-Byrneä.Buchanan 2022, s. 171-172 Immortan Joen ”vaimoiksi” hakivat muun muassa Jennifer Lawrence, Rihanna ja Margot Robbie.Buchanan 2022, s. 81
Kuvaukset Kun elokuva siirtyi Foxille, Namibia-suunnitelmasta luovuttiin, ja kuvauspaikaksi valittiin sen sijaan Broken Hill Australiassa: sama paikka, jossa oli kuvattu vuoden 1981 Mad Max 2. Kuvausten oli määrä alkaa vuonna 2010, mutta Fox lykkäsi tuotantoa vaatiessaan Milleriä keskittymään Happy Feet 2 -elokuvan ohjaamiseen. Broken Hilliä käytettiin lopulta vain testikuvauksiin ja stunt-harjoituksiin, sillä täysin epäodotuksenmukaisesti alueella alkoi sataa, ja sen kuiva aavikkomainen ilme muuttui epäsopivaksi Mad Maxiin. Millerin mukaan alueella satoi ensimmäistä kertaa 15 vuoteen.Buchanan 2022, s. 103–106 Tuotanto siirrettiin jälleen Namibiaan, johon kaikki rekvisiitta kuljetettiin rahtilaivalla.Buchanan 2022, s. 110–111 Rekvisiitta, kuten monet autot, oli valmistettu Sydneyssä vuodesta 2009 alkaen.Buchanan 2022, s. 84–88 Elokuvassa on 88 erilaista kulkuneuvoa, ja lisäksi joitakin autoja valmistettiin kuvauksiin kaksi tai kolme eri kappaletta.Buchanan 2022, s. 201