Edward Montgomery Clift (17. lokakuuta 1920 Omaha, Nebraska – 23. heinäkuuta 1966 New York City, New York) oli yhdysvaltalainen näyttelijä. Hän oli yksi sukupolvensa seksisymboleista ja ensimmäinen nuoriksi kapinallisiksi kutsutuista metodinäyttelijöistä, joista myöhemmin tulivat tunnetuiksi etenkin James Dean ja Marlon Brando. Cliftin tavaramerkkejä olivat hänen herkkä näyttelemistyylinsä sekä ilmaisuvoimaiset silmät. Hän oli neljä kertaa Oscar-ehdokkaana.
Nuoruus ja uran alku Kun Clift syntyi, hänen vanhempansa Sunny (syntymänimeltään Ethel) ja William Clift elivät lama-ajan Nebraskassa. Hänellä oli kaksossisar Ethel (syntymänimeltään Roberta) sekä isoveli Brooks. Clift vietti lapsuutensa kierrellen Eurooppaa äitinsä ja sisaruksiena kanssa, sillä Cliftin orpokodissa varttunut, mutta korkea-arvoista sukua oleva äiti halusi lapsensa kasvatettavan kuin kuninkaalliset: heitä opettivat lukuisat yksityisopettajat kotiopetuksena, eivätkä lapset saaneet viettää aikaa "alempiarvoistensa" seurassa.Bosworth, Patricia; Kirstilä, Pentti; Monty - Montgomery Cliftin elämä (1991) Cliftistä kasvoi tämän myötä kolmikielinen ja erittäin sivistynyt, mutta ikätovereitaan rajusti erilaisen kasvatuksen saaneena ei tullut toimeen muiden lasten kanssa. Clift kiinnostui teatterista varhain, ja debytoi Broadwaylla 13-vuotiaana näytelmässä Fly Away Home.
Clift näytteli Broadwaylla yli kymmenen vuoden ajan ja menestyi erinomaisesti. Hänen luultavasti ylistetyin roolisuorituksensa tältä ajalta on suomalaisen Erik Valkosen rooli näytelmässä There Shall Be No Night (1940), joka sijoittuu talvisodan aikaiseen Suomeen. Suoritus on edelleen yksi Cliftin parhaiten arvostelluista, ja inspiroi häntä värväytymään Yhdysvaltain armeijaan Toisen maailmansodan aikana. Clift sairasti kuitenkin punatautia, eikä häntä huolittu sotilaaksi.
Hollywoodiin Clift siirtyi 1940-luvun lopulla esiintyäkseen John Waynen kanssa lännenelokuvassa Punainen virta (1948), joka sai ensi-iltansa vasta Cliftin toisen elokuvan, Yksin maailmassa (1948) jälkeen. 28-vuotiaasta Cliftistä tuli nuorisoidoli ja hän sai ensimmäisen Oscar-ehdokkuutensa vuonna 1949 elokuvasta Yksin maailmassa. Näiden jälkeen Clift nähtiin katalan onnenonkijan roolissa elokuvassa Perijätär (1949) Olivia de Havillandin vastanäyttelijänä.
Huippuvuodet Vuonna 1951 valmistunut Paikka auringossa toi Montgomery Cliftille toisen Oscar-ehdokkuuden vuonna 1952 ja sinetöi hänen imagonsa nuorena kapinallisena. Hänen tulkintansa henkisesti eksyneestä nuorukaisesta jätti jälkensä elokuvan historiaan. Vastanäyttelijä Elizabeth Taylorista tuli Cliftin elinikäinen ystävä, jonka kanssa Clift työskenteli kolmasti.
Cliftin yksityiselämä oli suosiosta huolimatta tasapainotonta. Hänellä oli ongelmia biseksuaalisuuteensa kohdistuvien ennakkoluulojen sekä mielenterveytensä kanssa. Cliftistä tuli päihderiippuvainen. Hän kärsi myös univaikeuksista ja joi rankasti.
Clift oli 1950-luvun alussa uransa huipulla. Hän teki kiitettyjä roolitöitä Alfred Hitchcockin elokuvassa Minä tunnustan (1953), Vittorio De Sican ohjauksessa Kohtalokas laituri (1953) ja Fred Zinnemannin ohjaamassa klassikossa Täältä ikuisuuteen (1953), josta Clift sai kolmannen Oscar-ehdokkuutensa.
Viimeiset vuodet ja kuolema Elokuvan Sadepuun maa (1957) kuvausten aikana Clift joutui auto-onnettomuuteen, jossa hänen kasvonsa ruhjoutuivat rikki. Ne jouduttiin ompelemaan kokoon ja niiden toinen puoli jäi niin turraksi, ettei Clift kyennyt enää koskaan liikuttamaan sitä kunnolla.
Tästä alkoi uusi jakso Cliftin näyttelijänuralla. Hänelle ei enää voinut antaa kauniskasvoisten nuorukaisten rooleja. Tämä oli näyttelijälle suuri henkilökohtainen vastoinkäyminen, ja hänen alkoholiriippuvuutensa syveni krooniseksi. Lisäksi Cliftistä tuli pilleriaddikti. Hänet alettiin tuntea filmiteollisuudessa "hulluna juoppona", pilleristinä, sekopäänä ja riitapukarina, ja hän oli monien silmissä siirtynyt rahasammosta pahaksi riskitekijäksi.
Onnettomuudesta ja sen seurauksista huolimatta Clift onnistui tekemään hienoja roolisuorituksia mm. elokuvissa Nuoret leijonat (1958), Äkkiä viime kesänä (1959) ja Joki tulvii (1960). 1960-luvun alun jälkeen Clift teki elokuvia enää harvoin, mutta sai silti kiitosta jokaisesta suorituksestaan. Myöhäisuran kuuluisimman roolityönsä hän teki John Hustonin Sopeutumattomissa (1961), jossa hän näytteli yhdessä Marilyn Monroen ja Clark Gablen kanssa. Elokuva Nürnbergin tuomio (1961) toi hänelle neljännen ja viimeisen Oscar-ehdokkuutensa. Hustonin ohjaamassa Freud – salatut intohimot (1962) Clift esitti Sigmund Freudia.
Alkoholismi ja lääkeriippuvuus kuitenkin veivät Montgomery Cliftiä vääjäämättä kohti loppua. Hänen univaikeutensa pahenivat, hän kärsi muistikatkoksista, ja hänellä todettiin harmaakaihi vain 39-vuotiaana. Clift vietti viimeiset vuotensa kotiinsa lukkiutuneena, vaikkakin näytteli vielä yhdessä, epäonnistuneena pidetyssä elokuvassa Kujanjuoksu (1966). Cliftin kumppani Lorenzo James löysi hänet kuolleena vuoteesta 23. heinäkuuta 1966. Kuolinsyy oli sepelvaltimotukos.
Filmografia ElokuvatVuosiSuomenkielinen nimiAlkuperäinen nimiRooli1948 Yksin maailmassa The Search Ralph "Steve" Stevenson Punainen virta Red River Matthew "Matt" Garth 1949 Perijätär The Heiress Morris Townsend 1950 Suuri ilmasilta The Big Lift kersantti Danny MacCullough 1951 Paikka auringossa A Place in the Sun George Eastman1953 Minä tunnustan I Confess Isä Michael William Logan Kohtalokas laituri Stazione Termini Giovanni Doria Täältä ikuisuuteen From Here to Eternity sotamies Robert E. Lee "Prew" Prewitt 1957 Sadepuun maa Raintree County John Wickliff Shawnessy1958 Yksinäisiä naisia Lonelyhearts Adam White Nuoret leijonat The Young Lions Noah Ackerman 1959 Äkkiä viime kesänä Suddenly, Last Summer tohtori John Cukrowicz 1960 Joki tulvii Wild River Chuck Glover1961 Sopeutumattomat The Misfits Perce Howland Nürnbergin tuomio Judgment at Nuremberg Rudolph Petersen 1962 Freud – salatut intohimot Freud Sigmund Freud 1966 Kujanjuoksu L’Espion professori James BowerLyhytelokuvat Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli 1957 Operation Raintree Operation Raintree oma itsensäTelevisioelokuvat Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli 1939 Hay Fever Hay Fever isä Televisio Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Jakson nimi Rooli 1954 Toast of the Town Toast of the Town "Episode 7.27" oma itsensä 1962 Here’s Hollywood Here’s Hollywood "Episode 2.101"1963 What’s My Line? What’s My Line? "January 20, 1963" The Merv Griffin Show The Merv Griffin Show "Episode 1.86" 1964 Open End Open End "March 1, 1964" Teatteri Vuosi Näytelmän suomenkielinen nimi Näytelmän alkuperäinen nimi Rooli Teatteri Paikka 1933 As Husbands Go As Husbands Go poika Forrest Theatre Broadway, New York City, New York 1935 Fly Away Home Fly Away Home Harmer Masters 48th Street Theatre 1935–1936 Jubilee Jubilee prinssi Peter Imperial Theatre1938 Yr. Obedient Husband Yr. Obedient Husband lordi Finch Broadhurst Theatre Eye On the Sparrow Eye On the Sparrow Philip Thomas Vanderbilt Theatre Dame Nature Dame Nature Andre Brisac Booth Theatre The Wind and the Rain The Wind and the Rain Gilbert Raymond Ritz Theatre 1939 The Mother The Mother Tony Lyceum Theatre 1940 There Shall Be No Night There Shall Be No Night Erik Valkonen Alvin Theatre 1941 Out of the Frying Pan Out of the Frying Pan Windsor Theatre 1942 Mexican Mural Mexican Mural 1942–1943 The Skin of Our Teeth The Skin of Our Teeth Henry Plymouth Theatre 1944 Meidän kaupunkimme Our Town George Gibbs City Center 1944–1945 The Searching Wind The Searching Wind Samuel Hazen Fulton Theatre 1945 Foxhole in the Parlor Foxhole in the Parlor Dennis Patterson Booth Theatre / Ethel Barrymore Theatre 1945–1946 You Touched Me You Touched Me Hadrian Booth Theatre 1954 Lokki Tšaika Konstantin Gavrilovitš Treplev Phoenix Theatre Off-Broadway, New York City, New York
Ehdokkuudet 1949 Oscar-palkinto: paras miespääosa elokuvassa Yksin maailmassa (The Search, 1948) 1952 Oscar-palkinto: paras miespääosa elokuvassa Paikka auringossa (A Place in the Sun, 1951) 1954 Oscar-palkinto: paras miespääosa elokuvassa Täältä ikuisuuteen (From Here to Eternity, 1953) 1962 Oscar-palkinto: paras miessivuosa elokuvassa Nürnbergin tuomio (Judgment at Nuremberg, 1961) 1962 BAFTA-palkinto: paras ulkomaalainen miesnäyttelijä elokuvassa Nürnbergin tuomio 1962 Golden Globe-palkinto: paras miessivuosa elokuvassa Nürnbergin tuomio 1962 Laurel Awards: Golden Laurel: paras miessivuosa elokuvassa Nürnbergin tuomio
Cliftillä on tähti elokuvaurastaan Hollywood Walk of Famella, osoitteessa 6104 Hollywood Blvd.
Viittaukset pop-musiikissa
R.E.M:n laulu ”Monty Got a Raw Deal” albumilta Automatic for the People The Clashin laulu ”The Right Profile” albumilta London Calling The Clashin livealbumi From Here to Eternity
Lähteet
Aiheesta muualla
Cliftin viralliset sivut The Montgomery Clift Shrine Classic Movies (1939 - 1969): Montgomery Clift
Luokka:Yhdysvaltalaiset näyttelijät Luokka:Hollywood Walk of Fame Luokka:Vuonna 1920 syntyneet Luokka:Vuonna 1966 kuolleet