Alaskankleitonia (Claytonia sibirica, syn. Montia sibirica) on pienikukkainen ruohokasvi hetekaalikasvien (Montiaceae) heimossa, aiemmin luokittelun mukaan portulakkakasvien (Portulacaceae) heimossa. Kasvia viljellään myös koristekasvina.
Ulkonäkö ja koko pienoiskuva|220px|vasen|Valkeakukkaista alaskankleitoniaa. pienoiskuva|220px|vasen|Alaskankleitonian alus- ja varsilehtiä.
Yksivuotinen alaskankleitonia kasvaa 15–30 senttimetriä korkeaksi. Koko kasvi on kalju. Ehyet, möyheät lehdet ovat korvakkeellisia, korvakkeet ovat kalvomaisia. Aluslehdet ovat pitkäruotisia. Lehtilapa on 2–5 cm pitkä, puikea tai suippo sekä suippotyvinen ja -kärkinen. Leveitä, ruodittomia varsilehtiä on tavallisesti kaksi kappaletta ja ne sijaitsevat varressa vastakkain. Alaskankleitonian kukinto on melko monikukkainen viuhko. Kukkaperät ovat 2–3 cm pitkiä, ja ne pitenevät hedelmävaiheessa. Aivan kukan alapuolella on kaksi verholehtimäistä ylälehteä. Kaksineuvoiset kukat ovat noin 15 mm leveitä. Kukan kehä on teriömäinen. Lanttokärkisiä kehälehtiä on viisi kappaletta ja ne ovat väriltään valkoisia tai vaaleanpunaisia ja punasuonisia. Emiö on yhdislehtinen. Suomessa alaskankleitonia kukkii kesä-syyskuussa. Hedelmä on pitkittäisraoilla avautuva kota. Siemeniä on kolme kappaletta.Retkeilykasvio 1998, s. 102.
Alaskankleitoniasta tavataan sekä itusilmullisia että itusilmuttomia rotuja. Kaikki Suomessa tavattavat kasvit kuuluvat itusilmuttomaan nimirotuun (var. sibirica).Lutukka 21/2005, s. 46.
Levinneisyys Alkujaan alaskankleitonia on kotoisin Pohjois-Amerikan länsiosista ja Itä-Aasiasta.Den virtuella floran: Vårsköna Viitattu 28.2.2012. Koristekasvina laji on levinnyt luontoon monin paikoin Euroopassa. Suomessa alaskankleitoniaa voi satunnaisesti tavata viljelykarkulaisena eri puolilta maata. Suurin osa havainnoista keskittyy Etelä-Suomeen, mutta lajia on tavattu luonnosta Raahen korkeudelta saakka.Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Alaskankleitonian levinneisyys Suomessa. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 28.2.2012.
Elinympäristö Alaskankleitonia suosii kosteita kasvupaikkoja. Suomessa alaskankleitonia kasvaa viljelykarkulaisena lehtomaisissa puistoissa ja pihojen lähipensaikoissa.
Käyttö Alaskankleitonia viljellään puutarhojen koristekasvina.
Lähteet Hämet-Ahti, Leena, Kurtto & Arto, Lampinen, Raino & Piirainen, Mikko & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti & Väre, Henry. Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21/2005, s. 41–85. Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
Aiheesta muualla Kasviatlas 2020: Alaskankleitonian levinneisyys Suomessa. Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Alaskankleitonia (Claytonia sibirica) United States Department of Agriculture (USDA): Claytonia sibirica
Luokka:Hetekaalikasvit