Kuusikarvajalka (Calliteara abietis) on melko harvinainen, harmaankirjava yöperhonen. Vanhemmassa kirjallisuudessa se esiintyy kuusikehrääjänä.
Koko ja ulkonäkö Keskikokoinen yöperhonen, jonka naaraat ovat selvästi koirasta kookkaampia ja sävyltään vaaleampia. Siipien pohjaväri on harmaanruskea, naaraalla vaaleanharmaa ja etusiiven poikki kulkee selvästi kahdesta kolmeen mustan- tai tummanruskeaa poikkijuovaa, joista uloimmainen on selvästi mutkitteleva. Sen ja siiven ulkoreunan välissä on vaalea poikkijuova. Siiven ulkoreunan ripsissä vuorottelevat vaaleat ja tummat alueet. Takasiivet ovat harmaanruskeat ja niissä on himmeä, tumma keskitäplä. Siipiväli on naaraalla 47–56 mm, kun koiraat jäävät 38–45 mm kokoon.Svenska fjärilar Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. s. 442–444
Toukka on vihreä ja hyvin pitkäkarvainen. Sen kyljillä ja selässä on mustavalkoiset pitkittäisjuovat. Jaokkeissa 4–7 on kellanruskeat karvatupsut, joiden sivut ovat valkoiset. Pään sivuilla on pitkät, mustat, eteenpäin osoittavat karvatupsut ja jaokkeessa 11 pitkä keltainen perätupsu. Toukka kasvaa 32–42 mm pitkäksi.
Levinneisyys ja lentoaika Kuusikarvajalka on taigalaji, jota tavataan varsin harvinaisena Keski-Euroopassa yleistyen pikkuhiljaa itää ja pohjoista kohti. Idässä levinneisyys ulottuu Venäjän poikki aina Japaniin saakka ja pohjoisessa Ruotsin ja Suomen keskiosiin. Suomessa kuusikarvajalka elää Kokkola-Lieksa-linjan eteläpuolella. Perhoset lentävät kesäkuun lopulta elokuun alkuun.Perhoswiki
Elinympäristö ja elintavat Kuusimetsien laji, jolla ei ole mainittavaa vaellustaipumusta. Se on yleensä esiintymiseltään paikoittainen, mutta joinakin vuosina huomattavan runsaslukuinen. Naaraat aloittavat lennon illan hämärtyessä, mutta koiraat vasta lähellä keskiyötä. Koiraat myös lentävät valolle, naaraat erittäin harvoin ja naaraiden arvellaan oleskelevan pääasiassa korkealla latvustoissa. Koiraat etsivät naaraita naaraan tuottamien feromonien tuoksun perusteella, mutta ne tulevat myös tuhkakarvajalkanaaraiden luokse, joten feromonin tuoksu ei ole kovin lajityypillinen.
Naaras munii 130–200 munaa muutaman kymmenen munan ryhminä kuusien oksille, ilmeisesti pääasiassa latvustoon. Toukat kuoriutuvat parin viikon sisällä ja viettävät ensimmäisen vuorokauden täysin paikoillaan ja syömättä. Pienet toukat voivat levittäytyä tuulen mukana muihin seudun puihin. Toukat talvehtivat keskenkasvuisina kaarnankoloissa ja voivat kantautua joulukuusien mukana sisätiloihin. Luonnossa niitä tapaa harvoin. Toukat ovat täysikasvuisia touko-kesäkuun vaihteessa ja koteloituvat löyhän kotelokopan sisään oksille.
Ravintokasvi Toukka elää ensisijaisesti metsäkuusella (Picea abies), mutta siitä on havaintoja myös siperianlehtikuuselta (Larix sibrica) ja jopa katajalta (Juniperus communis).
Lähteet
Aiheesta muualla Laji.fi: Kuusikarvajalka (Calliteara abietis) Suomen Perhoset: Kuusikarvajalka Kuusikarvajalka (Calliteara abietis) toukka Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Calliteara abietis Norges sommerfugler Moths and Butterflies of Europe and North Africa Bestimmungshilfe des Lepiforums
Luokka:Villakkaat