Yritystuki on yritykselle julkisista varoista maksettavaa tukea. Tuen perusteet vaihtelevat tuen myöntäjän ja käyttötarkoituksen mukaan. Suurin osa yritystuista menee suuryrityksille.
Yritystuilla voi olla haittoja. Yritystuet voidaan jakaa suoriin rahamääräisiin tukiin ja verotukiin.Rauhanen ym. (2015) Verotuella tarkoitetaan verotuksen perusrakenteeseen tehtyä poikkeamaa, joka on tehty yritysten tukemisen tarkoituksessa. Näitä ovat esimerkiksi elintarvikkeiden alennettu arvonlisäverokanta ja dieselin alennettu verokantaa.
Tuen määrä
+ Yritystuet 2019 (TEM:n arvio) Tuen muoto Miljardia euroa Verotuet 3,345 Suorat tuet 1,364 Alennetut alv-kannat 3,190 Muut veroetuudet 0,880 Yhteensä 8,779
Yrityksille jaettavan tuen kokonaismäärä riippuu laskutavasta. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi tukien määräksi noin 4 miljardia euroa vuonna 2017 – mutta tähän summaan ei lasketa mukaan maa-, metsä- ja kalatalouteen maksettavia noin miljardin euron tukia, joiden jakamisesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Kokonaissummaan voitaisiin lukea myös mm. kolmen miljardin euron arvonlisäverohuojennukset. Siten laajasti katsoen erilaisten tukien kokonaissumma voi yltää jopa 8 miljardiin euroon.
Suoria tukia annetaan selvästi vähemmän kuin verotukia: Työ- ja elinkeinoministeriön 4 miljardista on suoria yritystukia noin 1,3 miljardia euroa ja verotukia noin 2,7 miljardia euroa vuonna 2017.
Vuonna 2009 suoria tukia annettiin 522 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2013 summa oli kasvanut 964 miljoonaan. Sen jälkeen suorien tukien määrä on pysynyt suunnilleen samana: vuonna 2017 suoria tukia maksettiin 958,9 miljoonaa euroa.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yritystukien kokonaismäärä on noussut viime vuosina, mutta tukea saaneiden yritysten määrä on laskenut. Esimerkiksi vuonna 2015 yritystukia maksettiin 3,265 miljardia euroa. Vuotta myöhemmin 2016 tukia maksettiin lähes miljardi euroa enemmän, 4,1 miljardia euroa. Viraston mukaan kuudessa tapauksessa oli säädösten vastaisia menettelyjä.
Tuen myöntäjiä
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (lyh. ely-keskus, ely) myöntää yritystukia seuraaviin käyttötarkoituksiin:ELY-keskys, yritystuen sähköinen asiointi
Yrityksen kehittämisavustus investointeihin ja muihin kehittämistoimenpiteisiin Valmistelurahoitus pk-yrityksille tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluun Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus julkisille ja yksityisille yhteisöille Alueellinen kuljetustuki
Finnvera
Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää rahoitusmarkkinoita ja vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä aloitus-, kasvu- ja kansainvälistymisvaiheessa sekä viennissä. Finnveran rahoitusmuotoja ovat lainat, takaukset, pääomasijoitukset (Aloitusrahasto Vera Oy) ja vientitakuut.Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi» Yritystuki ja rahoitus» Finnvera Oyj
Finnveran rahoitusinstrumentit jakautuvat lukuisiin yritysten eri tarpeita vastaaviin tuotteisiin.
Aloitusrahasto Vera Oy
Aloitusrahasto Vera Oy on aikaisen vaiheen pääomasijoitusrahasto. Rahaston tavoitteena on sijoitustoiminnallaan mahdollistaa, käynnistää ja nopeuttaa sijoituskohteen kasvua, sekä kehittää sijoituskohteita kiinnostaviksi jatkorahoituksessa muille rahoittajille ja teolliselle partnerille. Aloitusrahasto edistää yksityisen pääoman saatavuutta aikaisen vaiheen sijoitustoimintaan. Rahasto tekee sijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin, joilla on vahva tahto kansainvälistyä.Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi» Yritystuki ja rahoitus» Aloitusrahasto Vera Oy
Aloitusrahasto Vera tekee kohdeyrityksiin oman pääoman ehtoisia vähemmistösijoituksia, pääsääntöisesti rahaston omistusosuus kohdeyrityksessä on 15 - 40 %. Osakepääomasijoituksen lisäksi rahasto voi käyttää rahoitusinstrumentteina optio- tai pääomalainaa. Rahaston käytännön toiminnasta vastaa Finnveran tytäryhtiö Veraventure Oy. Aloitusrahasto Vera Oy on Finnvera Oyj:n tytäryhtiö.
Euroopan unioni
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikalla (koheesiopolitiikalla) lisätään jäsenvaltioiden taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä vähennetään alueiden välisiä kehityseroja. EU:n laajentumisen myötä alueiden väliset sosiaaliset ja taloudelliset erot unionin sisällä ovat aiempaa suurempia ja asettavat uudenlaisia haasteita koheesiopolitiikalle. Unionin sisällä tarvitaan tehokkaita välineitä taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen eriarvoisuuden kaventamiseen. EU:n rakennerahastojen tukemien ohjelmien tulee samalla aiempaa voimakkaammin tukea unionin kilpailukyvyn vahvistamista.
EU:n tuki jäsenmaille kanavoidaan jäsenmaissa valmisteltujen ja komission hyväksymien tavoiteohjelmien kautta. Ohjelmat hyväksytään määräajaksi. Vuonna 2007 käynnistyi kolmas ohjelmakausi, joka päättyy vuonna 2013.
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden 2007-2013 tavoitteina on tehdä jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista entistä houkuttelevampia, edistää innovointia, yrittäjyyttä, työllisyyttä ja tietoon perustuvaa taloutta, kehittää aluetaloutta sekä luoda uusia ja parempia työpaikkoja.
Business Finland (Tekes) Business Finlandin eli entisen Tekesin tukien tarkoitus on uudistaa elinkeinorakennetta ja tukea uusia innovaatiota.
Tukien saajia Perinteisiä tukien saajia Suomessa ovat olleet mm. Nokia ja sen verkkoyhtiö Nokia Solutions and Networks. Vuosittain tukea saavat esimerkiksi Tuuliwatti ja Viking Line.
Yksi suurimmista tuensaajista on Vermon ravirata, joka sai 6 miljoonaa euroa vuonna 2023.
UPM saa suoria tukia noin 10 miljoonaa euroa vuodessa ja lisäksi useita kymmeniä miljoonia euroja energiaverotukina ja veronpalautuksina, mutta se on vain osa UPM:n saamista tuista, joiden kokonaismäärää ei kerrota. Vuonna 2018 suomalaiset metsäyhtiöt ovat taloudellisesti paremmassa kunnossa kuin ne ovat koskaan olleet ja esimerkiksi UPM on velaton yhtiö, joka aikoo laajentaa toimintojaan Uruguayhin.
Vuonna 2013 tuensaajien top 20 -lista koostui laivanvarustamoiden ohella pitkälti erilaisista tuulivoimayhtiöistä, mikä oli kohtalaisen uusi ilmiö. Eniten kasvoivat varustamo- ja telakkatuet, palkkatuet sekä uusiutuvan energian tuet.
Vuonna 2017 suurimmat suorien tukien summat saivat Tuuliwatti Oy, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Aalto-korkeakoulusäätiö sr, Viking Line Abp, Oulun Yliopisto, TTY-säätiö sr, Tallink Silja Oy, EPV Tuulivoima Oy, Helsingin yliopisto ja Finnlines Oyj.
Korkeakoulutus saa yritystukia, koska tutkimus- ja kehitystukea maksetaan esimerkiksi yliopistojen ja yritysten yhteishankkeisiin.
Raskas teollisuus saa vuosittain reilun 200 miljoonan euron suuruisen energiaveronpalautuksen.
Vuonna 2023 valtionavustusta myönnettiin 29 miljoonaa euroa epäluotettaville, ns. harmaan talouden yrityksille, jotka olivat jättäneet tarkoituksellisesti hoitamatta lakisääteisiä velvoitteitaan. Jos valtionavustukset jätettäisiin myöntämättä kaikille sellaisille yhtiöille, jotka eivät ole hoitaneet lakisääteisiä velvoitteitaan, avustuksia jäisi myöntämättä lähes 40 miljoonaa euroa. Jos lisäksi selvitettäisiin yhtiöiden vastuuhenkilöiden luotettavuutta, tukia jäisi jakamatta noin 240 miljoonaa euroa. Jos myös hakijoihin kytkeytyvien toisten yritysten luotettavuus selvitettäisiin, maksamatta jäisi noin 255 miljoonan euron verran tukia.https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/selvitykset/2025_01-valtionavustusta-saaneiden-osakeyhti%C3%B6iden-harmaan-talouden-riskisyys.pdf
Erilaisia tukimuotoja Yrityksille jaetaan ilmaiseksi ylimääräisiä päästöoikeuksia. Ilmaisia päästöoikeuksia saavat esimerkiksi rauta- ja terästeollisuus, metsäteollisuus sekä öljynjalostus. Ilmaisilla päästöoikeuksilla jotkut yritykset vapautuvat päästöjen vähentämisen velvoitteistaan kokonaan. Jotkut saavat päästöoikeuksia jopa yli oman tarpeensa, jolloin ne voivat myydä ylimääräiset oikeutensa pois. Päästökaupan alkuaikoina jopa 99% kaikista päästöoikeuksista annettiin ilmaiseksi. Päästöoikeuksien ylimäärä markkinoilla on romahduttanut niiden hinnan, jolloin päästökauppajärjestelmä ei enää ohjaa investointeja puhtaampiin vaihtoehtoihin, mikä olisi järjestelmän tarkoitus. Samalla valtio menettää päästöoikeuksista saatavia tuloja. Päästöoikeuksien ilmaisjaon rahallinen arvo Suomessa on noin 100 miljoonaa euroa vuosittain.
Myös verohelpotukset katsotaan yritystuiksi. Verotukia ovat muun muassa alennetut sähköverokannat ja verovähennykset. Esimerkiksi työkoneiden polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn dieseliä alempi verokanta on 451 miljoonan euron arvoinen verotuki. Raskas teollisuus saa vuosittain reilun 200 miljoonan euron suuruisen energiaveronpalautuksen. Energiaintensiivisten yritysten veronpalautus tarkoittaa, että suuret teollisuusyritykset saavat maksamistaan hiiliveroista keskimäärin 70 prosenttia takaisin. Tämä heikentää olennaisesti hiiliveron ohjausvaikutusta.
Suomalainen erikoisuus on, että listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus ei ole tasavertaista rikkaiden ja köyhien omistajien välillä. Tiettyjen ehtojen täyttyessä listaamattoman yhtiön osinkojen efektiiviseksi veroasteeksi muodostuu vain 7,5, kun taas pörssiyhtiön osinkotuloista maksetaan 25,5 % efektiivinen vero. Listaamattomien yritysten vauraat omistajat saavat suuren verohyödyn verrattuna muiden yritysten omistajiin. Harvassa maassa on käytössä Suomen kaltainen järjestelmä, ja niissä joissa on, se ei ole yhtä edullinen rikkaille. Asiantuntijat ovat kerta toisensa jälkeen esittäneet listaamattomien yritysten osinkojen verohuojennuksen poistamista: vuonna 2010 Hetemäen työryhmä esitti sen poistamista; vuonna 2017 valtiovarainministeriön yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä esitti sen pienentämistä; 2017 myös Vattin ja Etlan yhteisraportti suositteli samaa; 2019 Partasen työryhmä ei kyennyt löytämään sille mitään kestäviä perusteita. Hetemäen työryhmä arvioi, että listaamattomien yritysten osinkoverojen huojennuksen poistaminen tarkoittaisi valtiolle yli 400 miljoonan euron lisätuloja. Silti veroetuun koskeminen on osoittautunut hyvin hankalaksi, koska siihen liittyy voimakasta edunvalvontaa.
Käytetyin tuki vuonna 2023 oli energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuki (150 miljoonaa euroa vuosittain).
Toiseksi eniten vuonna 2023 maksettiin kauppa-alusten työvoimakustannustukea eli ns. miehistötukea (noin 90 miljoonaa euroa vuodessa). Miehistötuki on tarkoitettu työvoimakustannusten alentamiseen ja sitä voivat saada Suomen kauppa-alusluettelossa olevien lasti- ja matkustaja-alusten varustamot. Miehistötuen perusteluna on kilpailukyky ja huoltovarmuus.
Vuosittain raviurheilu saa tukea noin 40 miljoonaa euroa. "En näe, että sieltä tulisi mitään uusia innovaatioita, mitä voisi laajemmin yhteiskunnassa hyödyntää", Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski sanoo.
Innovaatiotukia voidaan antaa suorana avustuksena tai esimerkiksi markkinahintoja edullisemman lainan muodossa.
Erilaisia tukia ovat mm. energiantuotantotuki, tutkimus- ja kehitystuet, kauppa-alustuki, palkkatuki, yrityksen kehittämisavustus, maaseudun pienyritystuki, päästökaupan kompensaatiotuki, energiainvestointituki, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus, alueellinen kuljetustuki, kansainvälistymisavustus ja työllisyysperusteinen investointituki. Tukia ovat myös pienpanimoiden verohuojennus, yrittäjävähennys, työnantajan koulutusvähennys ja turpeen verotuki.Yritystukien vähentämistyöryhmän loppuraportti TEM (pdf)
Tuulivoimalla ja puu- tai biopolttoaineella tuotettua sähköä tuetaan takuuhinnalla. Sähkön tuotanto vesi- ja tuulivoimalla sai suoraa tukea 156,6 miljoonaa euroa vuonna 2017.
Energiaturpeen veroetu tarkoittaa, että turvetta verotetaan kevyemmin kuin päästötöntä sähköä ja fossiilisia polttoaineita. Turpeen verotuki on vuonna 2019 noin 189 miljoonaa euroa. VATT:n tutkija Marita Laukkasen mukaan turpeen tukemista ei voi perustella viennin kilpailukykyyn tai hiilivuotoon liittyvillä argumenteilla.