thumb|Kuva kronikasta noin vuodelta 1470.
Morgartenin taistelu käytiin Sveitsissä lähellä Mortgartenin solaa, nykyisessä Oberägerin kunnassa, Zugin kantonissa, vuonna 1315. Jousilla ja nuolilla aseistautuneet Sveitsin valaliiton jalkamiehet yllättivät väijyksistä Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa edustaneet itävaltalaisjoukot, joita johti herttua Leopold I. Taistelu oli ensimmäinen, jossa sveitsiläiset löivät Habsburgit, ja ensimmäinen pitkään aikaan, jossa jalkamiehet löivät haarniskoidut ritarit. Schwyzläisten ansioituminen tässä taistelussa johti siihen, että liittoa alettiin kutsua heitä muistuttavilla nimilä monissa kielissä (Schweiz, Suisse, Svizzera, Switzerland).Battle of Morgarten Encyclopedia Britannica
Taustaa 1200-luvun lopulla Habsburgit pyrkivät turvaamaan laajat alueet Gotthardin solan ympäristössä turvatakseen lyhyen reitin pohjoisesta Italiaan. Valaliiton jäsenillä Uri, Schwyz ja Unterwalden oli aiempien keisarien vapauskirje, joka takasi niille alueen autonomisuuden.
Vuonna 1314 Ludvig Baijerilainen ja Habsburgien prinssi Frederik kilpailivat Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan kruunusta, ja sveitsiläiset tukivat Ludvigia. Sotatoimien puhkeamiseen johti lopulta kiista Habsburgien tukeman Einsiedelnin luostarin oikeudesta laidunmaihin.
Tapahtumat Morgartenin solassa itävaltalaisten ritareiden päälle vieritettiin hirsikasoja ja suuria kallionjärkäleitä. Hevoset pelästyivät, ja syntyi sekasorto, joka paheni, kun sveitsiläisten sotajoukko kävi pertuskat ja piilukirveet käsissään ritareiden kimppuun. Haarniskoidut ritarit kärsivät musertavan tappion, ja herttua Leopold pääsi hädin tuskin pakenemaan.
Seuraukset Taistelun jälkeen sveitsiläiset uusivat valansa, ja valaliitto vahvistui ja alkoi kasvaa.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:1310-luku Luokka:Keskiajan taistelut Luokka:Sveitsin historia Luokka:Itävallan taistelut Luokka:Euroopan sotahistoria