Vanhojenpäivä () on suomalaisten lukion toisen vuoden opiskelijoiden viettämä juhlapäivä, jonka tunnusomaisimpina piirteinä ovat pukeutuminen juhlapukuihin sekä tanssiesitys, vanhojentanssit. Päivää vietetään perinteisesti abiturienttien penkinpainajaisia seuraavana päivänä (nykyisin yleensä vuoden seitsemännen viikon perjantaina) sen kunniaksi, että abiturienttien lopetettua koulutyönsä on lukion toinen luokka jäänyt koulun vanhimmaksi.
Päivän kulku Vanhojenpäivänä oli ennen tapana pukeutua vanhahtavaan tyyliin ja esittää tanssiaistansseja harjoitellun koreografian mukaan. Nykyään usein ostetaan tai vuokrataan uusia tanssipukuja. Tanssiin osallistuminen ei kuitenkaan ole kenellekään pakollista. Päivän ohjelma vaihtelee kouluittain ja paikkakunnittain. Useilla kouluilla esitys järjestetään kahdesti, jolloin ensimmäinen esitys on yleensä noin keskipäivän aikaan koulun muille oppilaille ja jälkimmäinen iltapäivällä tai alkuillasta vanhempia varten. Tanssien jälkeen voidaan mennä ravintolaan syömään muiden vuosiluokkalaisten kanssa, jatkaa tanssimista nykymusiikin tahtiin tai lähteä risteilylle. Joissakin lukioissa juhla on kaksipäiväinen, jolloin niitä vietetään sekä torstaina että perjantaina.
Toisinaan juhlan järjestämisen kustannuksia katetaan perimällä pääsymaksu iltajuhlassa. Näillä tuloilla voidaan kattaa myös muita lukio-opintojen kustannuksia kuten esimerkiksi uusien lajien kokeiluja liikuntatunneilla. Käytännöt vaihtelevan lukioittain.
Historia Alkujaan pukukoodia ei mielletty niin tiukaksi, vaan puvuksi kelpasi esimerkiksi suvun vanha frakki. Tarkoitus oli nimenomaan pukeutua vanhahtavasti. Vanhojentanssiperinne syntyi Suomessa 1930-luvulla ja sen uskotaan saaneen alkunsa Helsingin normaalilyseosta eli Norssista. Tanssit alkoivat vähitellen yleistyä 1950–60-luvulta lähtien. Koko maan kattavasti perinne kuitenkin laajeni ja vahvistui verrattain hitaasti ja vasta 1980-luvulle tultaessa tanssit saavutti vankan jokavuotisen asemansa kaikissa Suomen lukioissa. 1990-luvulla vanhojenpäivä alkoi muuttua yleisöjuhlaksi, jota tulivat katsomaan muun muassa oppilaiden perheenjäsenet. Tansseja alettiin tuolloin myös pitää liikuntahalleissa. Vastaavaa siirtymäriittiä ei tunneta naapurimaista.
Pukeutumisen historiassa merkittävä aikakausi oli 1960-luku, jolloin vuosisadan alkua jäljittelevä tyyli vakiintui päivän pukukoodiksi. Tuolloin vanhojenpäivä alkoi erkaantua muusta nuorisokulttuurista.
Helsingin jäähallissa järjestettiin vuonna 2005 Helsingin kaupungin kaikkien suomenkielisten lukioiden yhteiset vanhojen päivän tanssit. Myös ainakin Oulussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Joensuussa, Hämeenlinnassa, Kokkolassa, Rovaniemellä sekä Imatralla järjestetään perinteisesti kaikkien lukioiden yhteinen tanssiesitys.
Espoon areenassa järjestettiin vuonna 2008 epävirallisesti Suomen suurimmat vanhojentanssit. Espoon 550-juhlavuoden kunniaksi areenalla tanssi yhteensä 1 478 nuorta, eli 739 paria kolmestatoista espoolaisesta lukiosta sekä myös Kauniaisten lukiosta. Säestyksen yhteensä 14 tanssiin tarjosi Tapiola Sinfonietta.
Vuonna 2021 THL ja opetus- ja kulttuuriministeriö suosittivat vanhojenpäivien siirtoa myöhäisempään ajankohtaan koronapandemiasta johtuen. Esimerkiksi Tampereella tanssit pidettiin seuraavana syksyllä, jolloin tanssijat olivat jo lukion kolmannella vuosiluokalla.
Pukeutuminen thumb|Vanhojenpäivän viettoa vuonna 2007. Nykyisellään vanhojenpäivä on muodostunut kalliiksi tapahtumaksi varsinkin tytöille perheineen. Osa lukiolaisista jättää osallistumatta päivään kustannussyistä. Puvun ostamisen tai vuokraamisen lisäksi myös kampaus, ehostus ja kengät kasvattavat budjettia. Vanhojenpäivän alkuperäinen ajatus oli pukeutua kotoa tai muualta löydettyihin käytettyihin vanhoihin pukuihin.
Viejien, siis yleensä poikien, asu on yleisimmin akateemisen juhlan etikettiä mukaillen frakki, joskus smokki, saketti tai tumma puku, harvemmin historiallinen tai teatteripuku. Seuraajien, eli yleensä tyttöjen, on useimmiten leveähelmainen tanssimiseen sopiva iltapuku, mutta toiset valitsevat mieluummin cocktail-asun tai muun tyyppisen puvun. Joskus näkee myös kansallispukuja, suosittuihin malleihin kuuluu esimerkiksi muinaispuvuksi luokiteltu, näyttävä Tuukkalan puku. Myös saamenpuvut ovat yleisiä.
Suosittuja seuraajien pukujen materiaaleja ovat esimerkiksi satiini, silkki ja sametti. Puvussa voi olla koristeita, kuten pitsiä, helmiä, kangasruusuja ja solmukkeita. Monet käyttävät kuitenkin tavallista iltapukua tanssiaispuvun sijaan vanhojen päivänä. Vanhantyylisen asun voi vuokrata, mutta ostettaessa tai itse ommeltaessa mielessä on usein historiallista pukua monikäyttöisempi asu, jota voi käyttää myöhemmin muunlaisissakin tilaisuuksissa. Pukuvalintojen on nähty 2010-luvulla kehittyneen jatkuvasti enemmän yhdysvaltalaisen prom-perinteen suuntaan.
Suosituimpia seuraajien kampauksia ovat erilaiset nutturat, koska se on kestävä. Myös erilaiset kiharakampaukset ovat yleisiä, ja hiuksiin voidaan kiinnittää koristeita. Jo aamulla tehdään iltaehostus sen sijaan, että ehostusta muutettaisiin päivän aikana.
Tanssit ja tanssijat thumb|300px|Vanhojentanssit Ouluhallissa 2009.
Vanhojentansseissa esitettäviä tansseja on useita, ja ne vaihtelevat kouluittain. Perinteisesti valikoimaan on kuulunut vanhoja salonkitansseja, 1900-luvun vaihteen muotitansseja sekä 1920- ja 1930-luvun tansseja. Perinteisiä tansseja ovat muun muassa:
salonkitanssit poloneesi, cicapo, wengerka, pas d’Espagne, pompadour ja la chaconne paritanssit wienervalssi, kehruuvalssi, ja tango, jonka viejä voi tanssia ruusu suussa yhdysvaltalaiset kansantanssit Salty Dog Rag, Jiffy Mixer, Fireman’s Dance ja Virginia Reel musikaalitanssit kuten Lambeth Walk, joka voidaan tanssia aurinkolasit päässä
Uusimpina esityksinä tansseissa on nähty myös esimerkiksi polkkaa, jenkkaa tai "Elvis-Rockia" buggin askelilla. Mukaan on otettu myös piiritansseja kuten suomalainen Katrilli tai venäläinen Troika.
Tansseja aletaan yleensä harjoitella erikseen sitä varten luodulla liikunnan soveltavalla kurssilla. Yleisesti ottaen oppilaat ovat valinneet tanssiparinsa jo ennen kurssia. Perinteisten tyttö-poikaparien lisäksi samaa sukupuolta edustavat tanssiparit ovat lisääntyneet viime vuosina. Tanssikursseilla voidaan tästä syystä käyttää termejä "viejä ja seuraaja". Nykyisin on tullut tavaksi kehittää lisäksi vuosiluokan oma tanssi, joka yleensä poikkeaa tanssiaisten muusta linjasta sekä koreografian että musiikkivalinnan osalta. Nämä ovat tavanomaisesti olleet kollaaseja tunnetuista populaarimusiikin kappaleista. Lähteet
Aiheesta muualla Vanhojentanssien pukuloistoa 1950-luvulta tähän päivään. MTVuutiset.fi 18.2.2016.
Luokka:Lukio Luokka:Opiskelijoiden juhlat Luokka:Vanhojentanssit