Valtatie 8

Valtatie 8 on Turusta Rauman, Porin, Vaasan ja Kokkolan kautta Oulun eteläpuolelle Liminkaan johtava valtatie. Tien pituus on 626 kilometriä, ja se johtaa viiden maakunnan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan sekä Pohjois-Pohjanmaan halki. Tie on koko pituudeltaan myös osa E8-tietä, joka jatkuu Limingasta edelleen Norjan Tromssaan.

Vaikka tie seuraileekin Pohjanlahden rannikkoa, näkymiä merelle ei juuri ole. Merelle näkyy kahdessa kohdassa Vaasan koillispuolella tien kulkiessa Vassorfjärdenin ja Oravaisfjärdenin rantaa Kyrönjoen suulla. Myös Kokkolassa Marinkaisten kohdalla voi nähdä meren.

Tie on suurimmalta osaltaan yksiajorataista, kaksikaistaista valtatietä. Turun ja Nousiaisten välillä, vajaan 20 kilometrin matkalla, tie on moottoritietä, samoin Vaasan eteläpuolella on yhteinen moottoritieosuus valtatien 3 ja valtatien 18 kanssa. Lisäksi Vaasan pohjoispuolella sekä Kokkolan kaupungin kohdalla on lyhyet nelikaistaiset osuudet. Tiellä on myös lukuisia ohituskaistateitä, joista suurin osa sijaitsee Nousiaisten ja Porin välisellä tieosuudella.

Vilkkaimmillaan valtatie 8 on Turun ja Porin Söörmarkun välillä, Vaasan ja Mustasaaren alueella (moottoritieosuus ja Sepänkylän ohitustie) sekä Limingassa lähellä Haaransillan kiertoliittymää. Hiljaisimmillaan valtatie 8 on Merikarvian ja Kristiinankaupungin välillä. Liikennemäärät perustuvat vuoden 2021 tilastoihin. Tie kuuluu Turun ja Kokkolan välillä liikenne- ja viestintäministeriön määrittämiin maanteiden pääväyliin sekä Turun ja Oulun välillä yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon.

Reitti Valtatie 8 kulkee seuraavien maakuntien kautta: Varsinais-Suomi – Satakunta – Pohjanmaa – Keski-Pohjanmaa – Pohjois-Pohjanmaa.

Valtatie 8 kulkee seuraavien kuntien kautta: Turku – Raisio – Masku – Nousiainen – Mynämäki – Laitila – Mynämäki (uudelleen) – Laitila (uudelleen) – Pyhäranta – Laitila (uudelleen) – Pyhäranta (uudelleen) – Rauma – Eurajoki – Pori – Merikarvia – Kristiinankaupunki – Närpiö – Maalahti – Mustasaari – Vaasa – Mustasaari (uudelleen) – Vöyri – Uusikaarlepyy – Pedersören kunta – Kruunupyy – Kokkola – Kalajoki – Pyhäjoki – Raahe – Siikajoki – Lumijoki – Liminka.

Taloudellinen merkitys Valtatie 8 on yksi merkittävimpiä, ellei merkittävin, Suomen sisäisistä teistä, joka ei johda Helsinkiin. Tien varrella asuu yli 850 000 asukasta ja sijaitsee noin 400 000 työpaikkaa, neljä yliopistoa, neljä maakuntakeskusta ja seitsemän ammattikorkeakoulukeskusta. 8-tien satamien välityksellä kuljetetaan lähes puolet Suomen tuonnista ja viennistä ja sen varrella olevan teollisuuden tuotannosta yli puolet menee vientiin. Merkittävä osa Suomen energiasta tuotetaan myös 8-tien varrella.

Historia pienoiskuva|Valtatien 8 moottoritieosuutta Maskussa. pienoiskuva|Valtatie 8 Rauman kohdalla. pienoiskuva|Merikarvialla valtatie 8 ylittää Lankosken. pienoiskuva|Valtatietä 8 Himangalla. pienoiskuva|Valtatie 8 Turussa Köydenpunojankadun risteyksen läheisyydessä. Turun ja Oulun välinen reitti määriteltiin valtatie 8:ksi vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä, ja tien linjaus on ollut jokseenkin muuttumaton siitä asti. Tie on rakennettu uudelleen koko matkalta vähintään kertaalleen. Nykyreitin ja vuoden 1938 reitin suurimmat poikkeamat ovat tien oikaisu ohi Uudenkaarlepyyn sekä Siikajoen ja Lumijoen kautta kulkeneen reitin korvaaminen Revonlahden kautta kulkevalla reitillä.

Vuonna 2002 eurooppatie E8:n reittiä jatkettiin Torniosta Turkuun, ja koko 8-tie numeroitiin tuolloin myös E8:ksi.

Nelostien moottoritien valmistuttua Oulusta Limingan Haaransillalle asti vuonna 2003 tien 8-numerointi muuttui päättymään tähän 22 kilometriä Oulun eteläpuolella sijaitsevaan kiertoliittymään.

Turku–Pori

Vanhan Turun ja Porin välisen maantien eteläosa Turusta Mynämäkeen kuului Suureen Postitiehen ja pohjoisosa Pohjanlahden rantatiehen. Vuonna 1938 tie liitettiin lähes sellaisenaan osaksi valtatietä 8. Pahimpia mutkia oiottiin autoliikenteen helpottamiseksi. Lisäksi Turun pään sisääntuloväylä Satakunnantie modernisoitiin ja kestopäällystettiin.

Vielä 1950-luvulla maantie Turusta Satakuntaan oli alkupäätään lukuun ottamatta kapea soratie, joka kulki kirkonkylien kautta. Alkuperäinen tieura oli syntynyt hevosliikennettä varten, joten se ei sopinut kovinkaan hyvin autoliikenteen käyttöön. Maantietä alettiin rakentaa uudestaan työllisyystöinä. Yhtenä suurimmista haasteista oli Valkojärven pehmeikön ylittäminen Laitilassa. Porin ja Raision välinen osuus vihittiin käyttöönsä lokakuussa 1961.

Turun Satakunnantie osoittautui autoliikenteen laajentuessa pullonkaulaksi. Tämän johdosta valtatielle ryhdyttiin rakentamaan uutta sisääntuloväylää, joka kulkisi Pitkämäen kautta. Hanke valmistui vuonna 1963, ja tie on järjestyksessään Suomen toiseksi vanhin moottoritie. Tätä nelikaistaista osuutta jatkettiin vuonna 2004 Raision Marjamäkeen saakka. Moottoritietä jatkettiin edelleen Nousiaisiin saakka vuonna 2014 alkaneella tiehankkeella, joka valmistui vuoden 2016 loppupuolella. Näin ollen Turun seudulle sijoittuu valtatien 8 pisin moottoritieosuus, pituudeltaan noin 19 kilometriä.

Joukkoliikenne

Valtatie 8:lla on melko hyvä kaukoliikenteen vuorotarjonta. Turusta Raumalle ajetaan arkisin noin 10–12 vuoroa suuntaansa aamusta iltaan, lauantaisin kahdeksan ja sunnuntaisin 13. Turun ja Porin välillä kulkee suuntaansa arkisin noin 10–12, lauantaisin kahdeksan ja sunnuntaisin 12 vuoroa. Turun ja Vaasan välillä ajetaan vain 2–4 vuoroa päivässä suuntaansa. Vaasan ja Kokkolan välillä on arkisin kuusi, lauantaisin kaksi ja sunnuntaisin neljä vuoroa päivässä suuntaansa. Kokkolan ja Oulun välillä on arkisin viisi, lauantaisin kolme, ja sunnuntaisin neljä vuoroa päivässä suuntaansa. Koko valtatien 8 pituudelta kulkee molempiin suuntiin vuoden jokaisena päivänä yksi päivä- ja yksi yöpikavuoro Turun ja Oulun välillä.

Elokuusta 2022 alkaen koko valtatien matkalta ajettavia vuoroja tarjoaa OnniBus MEGA, jonka lisäksi vuoroja tarjoavat Turusta Vaasaan OnniBus FLEX/Satakunnan Liikenne, Vaasasta Kokkolaan Ingves & Svanbäck, ja Kokkolasta Ouluun Oulaisten Liikenne sekä Pohjolan Matka.

Nähtävyyksiä

Linnavuori Laitilassa Piilokirkko Pyhärannalla Vanha Rauma Unescon maailmanperintökohde Olkiluodon ydinvoimalaitoksen vierailukeskus Eurajoella Lapijoen silta Eurajoella; Tiehallinnon Mobilia-museon museokohde Lampinkosken kivisilta Ahlaisissa Lankosken mylly ja museosilta Merikarvialla Wilhelm von Schwerinin muistomerkki Metsälässä Merimuseo sekä tullituvat Kristiinankaupungissa Kristiinankaupungin puutalokeskusta Kirkkotallit Närpiössä Kasvihuoneteollisuuden suuret kasvihuoneet Närpiössä Vänrikki Stoolin keskus Oravaisissa Slagfältet eli taistelukenttä Oravaisissa 1600-luvulla rakennettu Vaasa–Oulu-rantatie seuraa valtatie 8:aa koko matkan Vaasasta Ouluun Kovjoen museorautatie Uudessakaarlepyyssä Torgare Prästgård eli Pappila Kruunupyyssä Kotiseutumuseo Kokkolassa Kuninkaankivi Himangalla Kalajoen hiekkasärkät ja huvipuisto Jukupark Kalajoella Vanha Raahe Suomen sodan muistomerkki Revonlahdella Liminganlahti Limingassa Sika-Kyöstin hauta (purettu valtatien tieltä) Suomen pisin viivasuora tieosuus nykyisen valtatien vieressä vanhalla valtatiellä 8 (nykyinen yhdystie 6760) välillä Närpiö–Ylimarkku (13,5 kilometriä)

Tiehankkeita

Porin keskustan kohdan muuttaminen nelikaistaiseksi

Valtateiden 2 ja 8 yhteiselle tieosuudelle Porissa on suunniteltu parannushanketta, jossa tieosuus levennetään nelikaistaiseksi Tiilimäen ja Korven eritasoliittymien välillä. Vuonna 1988 toteutetussa edellisessä parannushankkeessa tieosuuden nelikaistaistus jäi toteuttamatta ja tieosuus on sen jälkeen ruuhkautunut pahoin vuosien saatossa, liikennemäärien ollessa 18 300–19 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jaksolla kulkee runsaasti raskasta liikennettä sekä erikoiskuljetuksia ja sen liittymäjärjestelyt ovat puutteelliset. Parannushanke on sisällytetty valtion väyläverkon investointiohjelmaan vuosille 2025–2032 ja se on saanut hallituksen myöntämän 60 miljoonan euron rahoituksen huhtikuussa 2026. Hankkeen toteutuksen arvioidaan alkavan vuoden 2027 aikana.

Myös Ruutukuopan eritasoliittymästä etelään kulkevaa valtatien 8 osuutta on suunniteltu levennettävän nelikaistaiseksi noin kahden kilometrin matkalta Tiiliruukin eritasoliittymän parantamisen yhteydessä. Hanke ei kuitenkaan ole osana valtion väyläverkon investointiohjelmaa eikä sille ole myönnetty rahoitusta.

Edsevö–Lepplax-ohituskaistat

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on yhteistyössä Pedersören kunnan kanssa aloittanut tiesuunnitelman laatimisen valtatielle 8 välille Edsevö–Lepplax. Kyseisellä välillä valtatien 8 turvallisuutta ja sujuvuutta heikentää korkea liittymätiheys, suuri raskaan liikenteen osuus liikenteestä, liikennemäärien kasvu sekä liittymäjärjestelyjen puute. Välille suunnitellaan noin viittä kilometriä pitkää 2+2-kaistaista ohituskaistaosuutta. Ohituskaistaosuus tulee alkamaan Edsevön eritasoliittymän (kantatie 68 ja valtatie 8) pohjoispuolelta ja päättymään Lepplaksintien liittymän eteläpuolelle. Hankkeen yhteydessä toteutetaan myös liittymäjärjestelyitä ja korvaavia yhteyksiä. Korvaavien yhteyksien mahdollistamiseksi valtatien 8 ali rakennetaan kaksi alikulkua. Tiesuunnitelman oli määrä valmistua vuoden 2022 aikana, ja tavoitteena oli aloittaa hankkeen toteutus lähivuosina.

Suomen hallitus myönsi hankkeelle 24 miljoonaa euroa vuoden 2024 toisessa lisätalousarviossaan.

Uudenkaarlepyyn ohituskaistatie

Väylävirasto on teettänyt tiesuunnitelman ohituskaistatien rakentamisesta valtatielle 8 Uudenkaarlepyyn kohdalle. Uudet ohituskaistat rakennetaan tien molemmille kaistoille kolmen kilometrin matkalla Alajepuan (Ruots. Ytterjeppo) ja Sorvistin välisellä tieosuudella. Ohituskaistaosuudelle rakennetaan riista-aita, liittymät valtatielle katkaistaan ja kulku alueen kiinteistöille turvataan toteuttamalla yksityistiejärjestelyjä. Hanketta perustellaan riittämättömillä ohitusmahdollisuuksilla, mikä johtuu suurista liikennemääristä. Hankkeen alustava kustannusarvio on 5,4 miljoonaa euroa, mutta toteuttamisajankohdasta ei vuonna 2022 ollut tietoa.

Keskikaidetie Limingan kohdalle

Valtatielle 8 suunnitellaan nelikaistaisen keskikaidetien rakentamista Limingan Ojanperänkankaan ja Kedonperän kylän Haaransillan välille. Hankkeessa mainitaan myös eritasoliittymän rakentaminen Haaransillalle valtateiden 4 ja 8 kohtaamispaikkaan. Hankkeeseen sisältyy myös muita pienempiä suunnitelmia, kuten rinnakkaistien rakentaminen sekä jalankulun ja pyöräilyn verkon täydentäminen Limingan alueella. Hankkeen aikataulusta ei vuonna 2022 ollut täyttä selvyyttä, koska se vaati toteutussuunnitelmien laatimista. Hankkeen kustannusarvio on 38,5 miljoonaa euroa.

Turku—Pori-välin muuttaminen nelikaistaiseksi

Valtatien 8 leventämistä kokonaan Turun ja Porin välillä nelikaistaiseksi nopeutetulla aikataululla on esitetty useiden eri tahojen toimesta. Hankkeen kannattavuutta perustellaan sillä, ettei Turun ja Porin välillä ole olemassa rannikon suuntaista ratayhteyttä. Asiasta on laadittu selvitys, mikä on toteutettu yhteistyössä länsirannikon elinkeinoelämän kanssa. Selvityksen mukaan nelikaistaistaminen ja eritasoliittymien rakentaminen nopeutetulla aikataululla maksaisi noin 600–700 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 asiasta tehtiin myös Porin ja Rauman Nuorkauppakamareiden puolesta kansalaisadressi. Väyläviraston vuonna 2019 teettämän Turku–Pori-yhteysväliselvityksen mukaan suunnittelutyöt tien muuttamisesta nelikaistaiseksi voitaisiin aloittaa vasta vuonna 2031.

Parannustyöt Kokkolassa