Herttavuorenkilpi (Bergenia cordifolia) on Itä-Aasiasta kotoisin oleva vuorenkilpien suvun laji.
Ulkonäkö ja koko Herttavuorenkilpi kasvattaa juurakkomaisesta varresta ainavihantia nahkeita lehtiä, joiden lavat ovat muodoltaan lajille tunnuksellisesti pyöreästä leveänpuikeaan, tyveltään herttamaisia. Lehdetön kukintovana kasvaa 10–40 cm korkeaksi. Viuhkokukinnossa on runsaasti violettiteriöisiä kukkia. Kukkapohjus on leveän, pyöreän maljamainen. Terälehdet ovat enemmän pyöreän muotoisia, selvästi toisiaan peittäviä. Heteet ovat tavallisesti noin samanpituisia kuin emin vartalo. Kukkii kesä-heinäkuussa. Hedelmä on kaksiosainen kota.
Kasvupaikka, elinympäristö ja levinneisyys Herttavuorenkilpi kasvaa viljelykarkulaisena pihoilla, entisissä puutarhoissa ja puistoissa. Joskus tavataan villiintyneinä joutomailta tai vastaavilta.Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Viitattu 16.12.2017. Kasvi viihtyy sekä varjossa että auringossa. Se kestää tuulta ja märkyyttä. Se menestyy savisessakin maaperässä ja kestää kuivuutta, mutta jää kuivilla paikoilla pienemmäksi kuin kosteilla paikoilla. Jos herttavuorenkilpiä istutetaan useita ryhmään, istutusväli on 35 cm.
Käyttö Herttavuorenkilpeä käytetään koristekasvina. Sitä käytetään myös rohdoskasvina aasialaistyyppisessä lääketieteessä ja sitä laitetaan teeaineksiin.
Kuvia
Lähteet Hämet-Ahti, Leena, Kurtto, Arto, Lampinen, Raino, Piirainen, Mikko, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno, Uotila, Pertti & Väre, Henry. 2005. Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21:53.
Viitteet
Aiheesta muualla Puutarha.net: Herttavuorenkilpi Bergenia cordifolia Arboretum Mustila: Bergenia cordifolia - herttavuorenkilpi
Luokka:Vuorenkilvet