Köynnöspinaatti (Hablitzia tamnoides) on monivuotinen revonhäntäkasvi, jota esiintyy alkuperäisenä lajina Kaukasuksen alueella. Se on sukunsa ainoa laji.
Ulkonäkö ja koko Monivuotinen ja pystyjuurakkoinen köynnöspinaatti kasvattaa pitkän, köynneliään ja uurteisen varren. Lehdet sijaitsevat varressa kierteisesti. Lehtilapa on leveyttään pidempi, kooltaan 5–12 × 4–7 cm, ohut, herttamainen ja suippo sekä otakärkinen. Kukinto on pitkä, röyhymäinen ja alaosasta lehdekäs. Kukat ovat perättömiä tai perällisiä. Kukan kehä on viisilehtinen ja vihreä, kehälehdet ovat 2,5–4 mm pitkiä, kapeita ja pitkään säilyviä. Heteitä on viisi kappaletta, emin luotteja on kaksi tai kolme. Suomessa köynnöspinaatti kukkii heinä–elokuussa. Hedelmä on yhden mustan ja kiiltävän siemenen sisältävä nappimainen kota.Lutukka 21/2005, s. 50.Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 121.
Levinneisyys Köynnöspinaatti on alun perin lähtöisin Kaukasuksen alueelta. Suomessa se on uustulokas, jota kasvaa vakiintuneena ainoastaan Hämeessä. Aikaisemmin laji on tavattu myös Varsinais-Suomesta.Lampinen, R., Lahti, T. & Heikkinen, M. 2012: Kasviatlas 2011: Köynnöspinaatin levinneisyys Suomessa. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Viitattu 23.9.2012.
Elinympäristö Suomessa köynnöspinaattia on tavattu viljelyjäänteenä tai tienvarteen vakiintuneena viljelykarkulaisena.
Käyttö Köynnöspinaattia käytetään sekä koristekasvina että vihanneksena.Den virtuella floran: Chenopodiaceae – Mållväxter Viitattu 23.9.2012.
Lähteet Hämet-Ahti, Leena, Kurtto & Arto, Lampinen, Raino & Piirainen, Mikko & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti & Väre, Henry. Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21/2005, s. 41–85. Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003). .
Viitteet
Aiheesta muualla Kasviatlas 2021: Köynnöspinaatin levinneisyys Suomessa
Luokka:Revonhäntäkasvit