Tribal-luokka oli Britannian kuninkaallisen laivaston seitsemän fregatin muodostama alusluokka, joka suunniteltiin 1950-luvulla ja oli palveluksessa 1980-luvun alkuun.
Taustaa Vuonna 1954 kyseenalaistettiin erikoistuneiden fregattien valmistus pääasiassa niiden aiheuttamien kustannusten takia, mutta syynä oli myös taisteluosastojen muodostamisen aiheuttamat vaikeudet pitkälle erikoistuneista aluksista eli oikeiden alusten, oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan sijoittaminen aiheutti operatiivisia ongelmia. Siksi aloitettiin vielä samana vuonna uusien alusten, joissa oli pääosa tyyppien 12, 41 ja 61 ominaisuuksista, suunnittelu. Työn tuloksena syntyi Tribal-luokan yleisfregatti (tyyppi 81), jonka suunnittelutyö saatiin päätökseen helmikuussa 1957.Marriott, Leo s. 70
Suunnittelu Luokan alukset olivat standardiuppoumaltaan 2 300 tonnia ja 2 700 tonnia täysin kuormattuna. Niiden kokonaispituus oli 109,7, leveys 12,9 ja syväys 4,0 metriä.Gardiner, Robert s. 518
Alukset olivat ensimmäisiä suurehkoja Britannian kuninkaallisen laivaston aluksia, joissa varsinaiseen propulsiojärjestelmään kuului kaasuturbiinit. Niihin asennettiin niin sanottu COSAG-järjestelmä (), joka asennettiin myös rinnan valmistettuihin County-luokan hävittäjiin. Propulsiojärjestelmänä oli perinteinen 12 000 hevosvoiman höyryturbiini, joka yksin kykeni tuottamaan alukselle yli 20 solmun nopeuden. Lisävoimaksi oli asennettu 7 500 shp:n G-6-kaasuturbiini, jonka avustamana nopeus kasvoi 28 solmuun. Pelkällä kaasuturbiinilla saavutettiin 21 solmun nopeus. Järjestelmän etuna oli höyrykoneen hyvä hyötysuhde polttoaineenkulutuksen ja nopeuden välillä eli risteilytehokkuus ja kaasuturbiini mahdollisti tarvittaessa lisävoiman saannin. Koneisto mahdollisti riittävän tehon saavuttamisen pienemmällä kattilamäärällä, joten aluksilla oli vain yksi höyrykattila. Kattilamäärän pienennys säästi tilaa ja pienensi miehistön määrää. Järjestelmä mahdollisti myös aluksen nopeamman liikkeelle lähdön. Yhdestä kattilasta huolimatta aluksille jouduttiin asentamaan kaksi savuhormia, koska kaasuturbiini tarvitsi omansa, mikä vei kansitilaa.
Alusten tykkiaseistuksena oli kaksi 4,5 tuuman tykkiä yksiputkisina Mk V -asennuksina. Toinen tykkitorneista oli sijoitettu juuri komentosillan eteen etukannelle ja toinen takakannelle. Ne oli otettu romutetuista C-luokan hävittäjistä ja niihin oli asennettu ennen asennusta uudet tähtäimet ja latausjärjestelmät. Uusiokäyttö johtui lähinnä kustannusten laskupaineesta ja nopeasti saannista. Tykkien korotuskulma oli ainoastaan 50 astetta, mikä rajoitti niiden käyttöä ilmatorjuntaan. Tulenjohtojärjestelmänä oli MRS3, joka oli asennettu sillan yläpuolelle ja taakse. Siihen oli liitetty tyypin 903 maalinseurantatutka.Marriott, Leo s. 71
Alukset olivat kuninkaallisen laivaston ensimmäisiä fregatteja, joiden pääaseistuksen osaksi suunniteltiin ohjuksia. Aluksille asennettiin Sea Cat-ohjusten neliohjuksiset laukaisualustat ja niiden tarvitsema GWS21 ohjaus- ja valvontajärjestelmä. Laukaisualusta sijoitettiin päämaston kahtapuolen ja tulenjohtojärjestelmät sijoitettiin taaemman savuhormin sivuille rakennetuille tasanteille. Ohjusten toimitusviiveiden vuoksi ohjusten paikalle asennettiin alusten valmistusvaiheessa 40 millimetrin ilmatorjuntakanuuna ilman automaattista tulenjohtojärjestelmää lukuun ottamatta HMS Zulua. Aluksille asennettiin ohjukset määräaikaishuoltojen yhteydessä. Ilmavalvontakyvyn mahdollisti tyypin 965 -kaukovalvontatutka ja sen suuri AKE1-antenni, joka oli asennettu maston huippuun. Keskivalvonnan ja maalinseurannan mahdollisti etuosassa olevaan mastoon asennettu tyypin 993 -tutka.Marriott, Leo s. 71-72
Kolmas toteutettu innovaatio oli helikopterin vaatimien tilojen valmistus ja helikopterin sijoittaminen aluksille. Tämän seurauksena aluksille asennettiin vain yksi Limbo Mk10 -sukellusveneentorjuntaheitin, mutta toisen heittimen menetyksen korvasi paremmin kuin hyvin Westland Wasp-helikopterin aseistus ja sen suurempi kantama. Kaikuluotaimina aluksella olivat tyyppien 177, 170 ja 162 -järjestelmät.Marriott, Leo s. 70-71 Operatiivisten tutkien lisäksi aluksella oli merenkulkututka tyyppiä 978, joka oli sijoitettu päämastoon rakennetulle hyllylle.Marriott, Leo s. 72
Alukset + Tribal-luokan fregatitGardiner, Robert 1947-1995 s. 518NimiTelakkaKölinlaskuVesilleValmisKohtaloHMS AshantiYarrow and Company, Scotsoun15. tammikuuta 19589. maaliskuuta 195923. marraskuuta 1961upotettu maalilaivana 1988HMS NubianPortsmouthin telakka7. syyskuuta 19596. syyskuuta 19609. lokakuuta 1962upotettu maalilaivana 1987HMS GurkhaJohn I. Thornycroft and Company, Woolston3. marraskuuta 195811. heinäkuuta 196013. helmikuuta 1963Indonesian laivastolle 1984 nimellä KRI Wilhelmus Zakarias YohannesHMS EskimoJ. Samuel White and Company, Cowes22. lokakuuta 195820. maaliskuuta 196021. helmikuuta 1963upotettu maalilaivana 1986HMS TartarDevonportin telakka22. lokakuuta 195919. syyskuuta 196026. helmikuuta 1962Indonesian laivastolle nimellä KRI HasanuddinHMS MohawkVickers Armstrong, Barrow-in-Furness23. joulukuuta 19605. huhtikuuta 196229. marraskuuta 1963myyty romutettavaksiHMS ZuluAlexander Stephen and Sons, Linthouse13. joulukuuta 19603. heinäkuuta 196217. huhtikuuta 1964Indonesian laivastolle nimellä KRI Martha Khristina Tiyahahu
Lähteet
Viitteet
*