Aarno Snellman (5. kesäkuuta 1893 Helsinki – 21. lokakuuta 1964 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja professori, jota voidaan pitää suomalaisen neurokirurgian uranuurtajana.Törmä, Tapio: Aarno Snellman, neurokirurgian uranuurtaja Suomessa ja Helsingin neurokirurgisen klinikan synty. Hippokrates: Suomen lääketieteen historian seuran vuosikirja 11 (1994), s. 84-94.
Snellmanin vanhemmat olivat asianajaja, pankinjohtaja Frans Emil Snellman ja Josefina Wilenius ja puoliso vuodesta 1921 Anna Rakel Mustakallio. Snellman tuli ylioppilaaksi Tampereen reaalilyseosta 1912 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1923. Hän väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1931 ja sai erikoislääkärin oikeudet kirurgisissa taudeissa 1933. Snellman toimi lääkärinuransa alkuvaiheessa Viitasaaren kunnanlääkärinä 1924–1932 ja siirtyi sitten pysyvästi Helsinkiin, jossa tosin oli jo ennättänyt toimia Helsingin yleisen sairaalan kirurgisen osaston vapaaehtoisena apulaislääkärinä 1924 ja 1929–1930. Suomen Punaisen Ristin sairaalassa Snellman toimi sen perustamisesta alkaen, ensin alilääkärinä 1932–1942 ja Simo Brofeldtin kuoltua ylilääkärinä 1943–1960. Sotilasarvoltaan Snellman oli lääkintämajuri (1941). Talvi- ja jatkosodan aikana Snellman vastasi haavoittuneiden neurokirurgisen hoidon organisoinnista. Hän toimi pääosan sotia SPR:n sairaalassa (talvisodassa PR.SotaS., jatkosodassa 54. sotasairaala, jaostosairaala A), johon kaikkien vaikeita aivo- ja hermovammoja saaneiden jatkohoito pyrittiin keskittämään, mutta kesällä 1941 ja uudelleen kesällä 1944 myös sotatoimialueella kenttä- ja evakuointisairaaloissa leikaten aivoihin haavoittuneita.Heikel, Per-Erik – Mikkola, Antero (toim.): Suomen lääkärit 1957.
Perehdyttyään neurokirurgiaan alan pohjoismaisen pioneerin, professori Herbert Olivecronan opissa Tukholmassa, Snellman käynnisti neurokirurgisen toiminnan Suomen Punaisen Ristin sairaalassa 1935. Hän teki myös Suomen ensimmäisen lobotomialeikkauksen vuonna 1946 Punaisen Ristin sairaalassa.Salminen, Ville: Lobotomy as a psychiatric treatment in Finland s. 115–116. Snellman oli Helsingin yliopiston kirurgian dosentti 1936–1947 ja maan ensimmäinen neurokirurgian henkilökohtainen ylimääräinen professori 1947–1961.Otavan Iso tietosanakirja, osa 7, p. 1586. Otava 1966.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset lääkärit Luokka:Suomalaiset neurokirurgit Luokka:Helsingin yliopiston professorit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Suomen sisällissodan valkoiset Luokka:Vuonna 1893 syntyneet Luokka:Vuonna 1964 kuolleet