Paavo Robert Aro (vuoteen 1906 Arbelius) (16. elokuuta 1899 Pori – 8. maaliskuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen metsätieteilijä.
Henkilöhistoria Aron vanhemmat olivat työnjohtaja Robert Wilhelm Arbelius ja Tilda Jutila ja puoliso vuodesta 1925 opettaja Aili Viola Raussi. Hän tuli yloppilaaksi Porin lyseosta 1919 ja suoritti metsänhoitotutkinnon 1923 ja maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon 1929. Maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi Aro väitteli 1939 aiheesta Tutkimuksia rinnankorkeus- ja katkaisuläpimitan vaikutuksesta käyttöpuun ja hakkuutähteiden määrään. Aro toimi ensin sekä opettajana että metsänarvioimistehtävissä ja sitten Helsingin yliopiston assistenttina, Metsäntutkimuslaitoksen apulaistutkijana, Metsähallituksen tilastokonttorin johtajana ja tutkijana Kansainvälisessä Metsäkeskuksessa. Aro oli Helsingin yliopiston metsäteknologian dosentti vuosina 1937–1966 ja virkaatekevä professori 1945–1948. Aro oli Metsäntutkimuslaitoksen professori vuodesta 1949 vuoteen 1967.Otavan Iso tietosanakirja, osa 1, p. 680. Otava 1967. Aro pani Suomessa alkuun metsätyön ja työvälineiden tieteellisen tutkimuksen. Hän kehitti perinteisiä metsätyövälineitä ja julkaisi tutkimuksia puutavaran mittaamisesta.
Julkaisuja Kiintomittataulukkoja, 1929 Kantohintapiirroksia, 1930 Tavallisimpien suomalaistenn pinopuutavarain pinotiheys, 1931 Tutkimus rinnankorkeus- ja katkaisuläpimitan vaikutuksesta käyttöpuun ja hakkuutähteiden määrään, 1935, väitöskirja Aikatutkimuksia koivuhalkojen teosta, 1936 Metsätyökaluopas, 1940, K. J. Branderin ja H. Willmanin kanssa Eräitä halkosahoilla suoritettujen sahauskokeiden tuloksia, 1942 ''Waldsägeuntersuchungen in den nordischen und miteleuropäischen Ländern22, 1949.
Lähteet
Luokka: Suomalaiset metsänhoitajat Luokka:Suomalaiset metsätieteilijät Luokka:Suomalaiset professorit Luokka: Helsingin yliopiston professorit Luokka:Vuonna 1899 syntyneet Luokka:Vuonna 1978 kuolleet