pienoiskuva|oikea|Hjalmar von Bonsdorff Hjalmar Gabriel von Bonsdorff (12. heinäkuuta 1858 Helsinki – 5. maaliskuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen lääkäri ja professori.
Von Bonsdorffin vanhemmat olivat tilanomistaja, vapaaherra Hjalmar Erik Gabriel von Bonsdorff (1826–1905) ja Ulrika Karolina Wasenius. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta vuonna 1876 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1879, filosofian maisteriksi ja lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1882 sekä lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1886. Von Bonsdorff väitteli Helsingin yliopistossa lääketieteen tohtoriksi vuonna 1889, sai dosentuurin vuonna 1891 ja toimi kirurgian ylimääräisenä professorina Helsingin yliopistossa vuosina 1902–1918. Vuonna 1919 hänestä tuli lääkintäkenraalimajuri. Hänen merkittävin työuransa oli Helsingin Diakonissalaitoksen kirurgisen (1897–1918) ja lastenosaston (1906–1914) ylilääkärin tehtävät. Hän oli myös vuosina 1919–1926 Suomen armeijan ylilääkäri ja vuosina 1928–1932 suojeluskuntien ylilääkäri. Hän oli kiinnostunut myös esimerkiksi tapaturmavakuutus- ja sairaanhoitajaopetuskysymyksistä.Otavan Iso tietosanakirja, osa 1, p. 1364. Otava 1967.
Von Bonsdorff osallistui aatelissäädyssä valtiopäville 1904–1905 ja 1905–1906. Hän oli myös Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1903–1905.
Hän oli naimisissa vuodesta 1886 lähtien Julia Maria Sofia Hirnin kanssa ja oli Adolf von Bonsdorffin velipuoli. Hänen poikiaan olivat jääkäriliikkeessä vaikuttaneet Gabriel von Bonsdorff ja Per von Bonsdorff. Kai Otto Donner, Joakim Donner ja Jörn Donner olivat hänen tyttärensä Margareta "Greta" Donnerin (1890–1955) poikia.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset lääkärit Luokka:Helsingin yliopiston professorit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Helsingin kaupunginvaltuutetut Luokka:Suomalaiset aateliset Luokka:Suomen suuriruhtinaskunnan aatelissäädyn valtiopäivämiehet Luokka:Vuonna 1858 syntyneet Luokka:Vuonna 1932 kuolleet