Okamonnit, aikaisemmalta nimeltään kaivautujamonnit (Doradidae) on monnikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan makeista vesistä Etelä-Amerikasta. Eräitä heimon lajeja pidetään akvaariokaloina.
Lajit ja anatomia Okamonnien heimoon kuuluu lähteestä riippuen 30–35 sukua ja 72–90 lajia. Suurin osa heimon lajeista on kooltaan noin 10–cm pitkiä. Pienin laji banjo-okamonni (Physopyxis lyra) kasvaa harvoin yli 3,5 cm, suurimmat lajit, kuten voivat saavuttaa jopa 100–120 cm:n pituuden. Tällaisia ovat esimerkiksi kiviokamonni (Lithodoras dorsalis) ja mustaokamonni (Oxydoras niger). Ruumiinrakenteeltaan okamonnit ovat tukevahkoja ja heimon kaloille tyypillistä on kyljen luulevyt, joissa on piikkejä. Myös selkä- ja rintaevissä on piikit ja useimmilla lajeilla on rasvaevä. Okamonnilajien kuonossa on 3 viiksisäieparia. Okamonnit voivat tuottaa uimarakollaan raakkuvia tai kurnuttavia ääniä, kun ne nostetaan ylös vedestä.
Levinneisyys ja elintavat Okamonnilajeja tavataan Etelä-Amerikasta Atlanttiin laskevista joista. Suurin osa lajeista elää Perussa, Brasiliassa ja Guyanassa sekä Ranskan Guayanassa. Heimon kalat ovat pääasiassa yöaktiivisia. Okamonnilajien ravintoa ovat maatuva kasviaines, vetten tippuvat hedelmät, vesihyönteiset, nilviäiset ja pienemmät kalat. Niiden lisääntymisbiologia on huonosti tummettua.
Lähteet
*