Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta, lyhyesti Lähetyshiippakunta, (, engl. The Evangelical Lutheran Mission Diocese of Finland) on evankelis-luterilaista uskoa tunnustava kirkko Suomessa. Lähetyshiippakunta on 2 888 jäsenellään ja 47 seurakunnallaan (2025) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jälkeen Suomen toiseksi suurin luterilainen kirkko. Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon verrattuna Lähetyshiippakunta edustaa konservatiivista, tunnustuksellista luterilaisuutta. Lähetyshiippakunta ei tällä hetkellä ole rekisteröitynyt uskonnolliseksi yhdyskunnaksi, jotta myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet voivat kuulua siihen. Sen toimintaa ohjaa oma hiippakuntajärjestys ja hallintoasioita toteuttaa hiippakuntaneuvosto.
Lähetyshiippakunta on vuodesta 2024 alkaen ollut kirkollisessa yhteydessä Seurakuntaliiton kanssa. Lähetyshiippakunnalla on myös kirkollinen yhteys useaan ulkomaiseen luterilaiseen kirkkoon ja se on Kansainvälisen luterilaisen neuvoston jäsen.
Historia Lähetyshiippakunta perustettiin 16. maaliskuuta 2013. Sen perustivat Suomen Luther-säätiön yhteydessä toimineet 22 seurakuntaa sekä itsenäiset Laitilan Aamoksen seurakunta, Rauman Pyhän Marian seurakunta sekä Sodankylän Elian luterilainen seurakunta. Hiippakunnan piispaksi valittiin rovasti Risto Soramies, joka vihittiin tehtävään 4. toukokuuta 2013. Soramies sai ääniä 63, kun vastaehdokas Sakari Korpinen sai 19 ääntä. Vaaliin osallistuivat seurakuntien edustajat sekä pastorit.
Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli pidätti Soramiehen pappisvirasta elokuussa 2013 ensin tutkinnan ajaksi ja erotti hänet 9.10.2013 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappisvirasta, perusteena Soramiehen toimiminen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkolain vastaisesti ryhtyessään Lähetyshiippakunnan piispaksi ja käyttäessään oikeudettomasti piispanviran ulkoisia tunnusmerkkejä ilman kirkkolain suomaa oikeutusta, hiippakuntaa ja virkaa. Oulun hiippakunnan tuomiokapituli erotti Lähetyshiippakunnan hiippakuntadekaani Juhana Pohjolan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappisvirasta 5.8.2014, perusteena piispainkokouksen maaliskuussa 2013 laatiman paimenkirjeen ohjeistus, jonka mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon "papin toimiminen lähetyshiippakunnan tehtävissä on ilmeisessä ristiriidassa papilta odotettavan lojaalisuuden ja pappislupauksen kanssa" ja "Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi ei voi kuulua lähetyshiippakunnan papistoon." Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli erotti 8. huhtikuuta 2015 pappisvirasta viisi Lähetyshiippakunnassa palvellutta evankelis-luterilaisen kirkon pastoria. Perusteluna erottamisille oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta vastaan toimiminen työskentelemällä toisessa kirkossa, jonka kanssa evankelis-luterilaisella kirkolla ei ole ekumeenista sopimusta.
Lähetyshiippakunta ei kuulu Ruotsissa toimivan Missionsprovinsenin eikä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon alaisuuteen, vaan se on itsenäinen luterilainen kirkko. Lähetyshiippakunnan jäsenmäärä oli vuoden 2025 lopussa 2 888 henkeä, jotka kuuluivat 47 järjestäytyneeseen seurakuntaan. Lisäksi jumalanpalveluksia järjestettiin muutamilla muillakin paikkakunnilla, joissa ei ollut järjestäytynyttä Lähetyshiippakunnan seurakuntaa.
Lähetyshiippakunnan tiedotuslehti on Pyhäkön Lamppu, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.
Vuonna 2015 Lähetyshiippakunta julkaisi virsi- ja rukouskirjan Luterilaisia virsiä hiippakunnan seurakuntien jumalanpalveluksia varten.Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta. Luettu 11.11.2015.
Lokakuussa 2016 Lähetyshiippakunta avasi luterilaisen uskonpuhdistuksen juhlavuoden julkaisemalla luterilainen.net -verkkosivuston, joka on tarkoitettu tunnustuksellisen luterilaisuuden näyteikkunaksi Suomessa. Vuonna 2020 Lähetyshiippakunta perusti kristillisen YouTube-kanavanStudio Krypta.
Lähetyshiippakunnan piispat (Matti Väisänen 2010–2013; Väisänen oli Missionsprovinsenin piispa Suomessa ennen Lähetyshiippakunnan virallista perustamista) Risto Soramies 2013–2021 Juhana Pohjola 2021–
Oppi Lähetyshiippakunta ilmoittaa noudattavansa sitä uskoa ja oppia, joka perustuu Vanhan ja Uuden testamentin profeetallisiin ja apostolisiin kirjoituksiin ja joka on julkilausuttu luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Lähetyshiippakunnan mukaan sen korkeimpana ohjeena toimii periaate, jonka mukaan "kaikki oppi, käytäntö ja elämä tulee koetella, toteuttaa ja ohjata Jumalan sanan perusteella." Hiippakunnan perustamisasiakirjan mukaan se kuuluu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jatkumoon ja "jatkaa sitä luterilaista uskoa ja seurakunnallista elämää, joka Suomessa on vaikuttanut". Samalla Lähetyshiippakunta toimii "täysin itsenäisesti kirkkona".
Lähetyshiippakunta katsoo tehtäväkseen toteuttaa Jumalalta saatua lähetystehtävää tukemalla seurakuntiaan, niiden pastoreita sekä jäseniään oikean uskon levittämisessä, säilymisessä ja uudistumisessa, kristillisen elämän elpymisessä ja vahvistumisessa ja kristillisen rakkaudenpalvelun ja diakonian toteuttamisessa. Tämän tehtävän toteuttamiseksi Lähetyshiippakunta tarjoaa hallinnolliset puitteet, joitten sisällä sen seurakunnat pastoreineen ja vastuunkantajineen toimivat, minkä lisäksi Lähetyshiippakunta johtaa seurakuntien yhteistä sisä- ja ulkolähetystyötä.
Lähetyshiippakunta perustelee tarvetta perustamiselleen sillä, että sen mukaan Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kirkon virallinen tunnustus ja oppi ovat muuttuneet monin osin asemaltaan muodolliseksi ja näennäiseksi, samalla kun kirkon rakenteita on alettu käyttää niitä vastaan, jotka haluavat pitäytyä tunnustuksessa. Lähetyshiippakunnan mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päätökset eivät enää kaikilta osiltaan pohjaudu Raamatun sanaan, vaan voivat olla sen kanssa jopa ristiriidassa. Lisäksi kirkon ei katsota riittävästi edellyttävän papistoltaan pappislupausten noudattamista.
Tämän vuoksi Lähetyshiippakunta katsoo Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vallitsevan tilanteen, jossa se voi kirkollisen hätätilaoikeuden perusteella rakentaa rinnakkaisen rakenteen turvaamaan kirkollisen jatkuvuuden ja kirkon tuntomerkkien mukaisen elämän. Lähetyshiippakunta ei halua ainakaan toistaiseksi järjestäytyä rekisteröidyksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi, sillä se haluaa mahdollistaa seurakuntayhteyden sisällään sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustukseen pitäytyville jäsenille että muille luterilaiseen tunnustukseen pitäytyville kristityille. Järjestäytymismuotoa voidaan arvioida uudelleen joko siinä tapauksessa, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko palaa keskeisissä tunnustus- ja järjestymiskysymyksissä Lähetyshiippakunnan noudattamiin näkemyksiin tai silloin, mikäli näissä kysymyksissä yhteisymmärryksen saavuttaminen todetaan mahdottomaksi.
Organisaatio Lähetyshiippakunta on sen jäseninä toimivien seurakuntien muodostama itsenäinen luterilainen kirkko. Hiippakuntaa johtaa piispa, jonka valitsevat seurakuntien edustajat ja papisto. Piispan ohella päätöksentekoon osallistuvat hiippakunnan toimielimet. Näiden toimintaa ohjaa hiippakuntakokouksen vahvistama hiippakuntajärjestys. Hiippakuntakokouksen muodostavat seurakuntien pastorit sekä seurakuntalaisten parista valitut edustajat. Hiippakunnan seurakuntien taloudenhoidosta sekä niiden pastorien työnantajavastuusta vastaa Suomen Luther-säätiö
Aiemmin Lähetyshiippakunnan seurakunnat olivat järjestäytyneet kolmeen alueeseen sekä kuuteen piiriin. 17.3.2015 tuli käyttöön uusi Lähetyshiippakunnan rovastikuntajako. Tällöin seurakunnat jakautuivat kolmeen alueeseen ja seitsemään lähetyshiippakuntarovastikuntaan. Alueiden esimiehinä toimivat aluerovastit. Jaon tarkoituksena oli jäsentää seurakuntien yhteistyötä toiminnallisesti ja hallinnollisesti. Lähetyshiippakunnan rovastikunnista tuli alueellisen toiminnan perusyksikköjä. Niistä tehtiin seurakuntamäärältään pieniä, jotta niiden olisi helpompi tarvittaessa kasvaa. Niille ei myöskään nimitetty omia rovasteja, vaan aluerovastit vastaavat useasta Lähetyshiippakunnan rovastikunnasta.
Lähetyshiippakunnan talous perustuu vapaaehtoiseen kannatukseen, eikä se saa taloudellista tukea valtiolta tai Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta. Seurakuntien työn rahoittaminen toteutetaan niiden taustayhteisöjen kautta kolehdein ja vapaaehtoisin maksuin. Hiippakunnalla ei ole omaa taloudenpitoa, vaan sen tukemisesta ja kulujen kattamisesta vastaa Suomen Luther-säätiö.
Lähetyshiippakunnan jäsenmäärä vuosittain
Vuosi Järjestäytyneet seurakunnat Jäsenmäärä yhteensä 2013 25 1 473 2014 28 1 668 2015 30 1 7922016321 8422017321 9522018342 0992019362 2142020382 3132021392 3602022402 4472023422 6012024432 7492025472 888
Seurakunnat
Lähetyshiippakuntaan kuului vuoden 2023 lopussa 42 seurakuntaa, jotka on jaettu seitsemään lähetyshiippakunnan rovastikuntaan. Lisäksi messuja vietettiin sellaisillakin paikkakunnilla, joilla ei ole järjestäytynyttä seurakuntaa.
Hämeen rovastikunta
Hämeenlinna: Pyhän Matteuksen luterilainen seurakunta Hyvinkää: Ruutin luterilainen seurakunta Lahti: Samuelin luterilainen seurakunta Tampere: Pyhän Johanneksen luterilainen seurakunta Itäinen rovastikunta Iisalmi: Danielin luterilainen seurakunta Joensuu: Pyhän Nehemian luterilainen seurakunta Jyväskylä: Jesajan luterilainen seurakunta Kuopio: Pyhän Pietarin luterilainen seurakunta Lieksa Mikkeli: Tiituksen luterilainen seurakunta Nurmes Pieksämäki Riistavesi Savonlinna: Pyhän Jaakobin luterilainen seurakunta Kaakon rovastikunta
Imatra: Joosuan seurakunta Kotka: Luterilainen Siilas-seurakunta Kouvola: Pauluksen seurakunta Lappeenranta: Joonan luterilainen seurakunta Parikkala: Pyhän Ristin luterilainen seurakunta Lounainen rovastikunta Forssa: Pyhän Sanan luterilainen seurakunta Kankaanpää: Pyhän Simeonin seurakunta Laitila: Aamoksen seurakunta Loimaa: Hyvän Paimenen luterilainen seurakunta Pori: Sakkeuksen seurakunta Rauma: Pyhän Marian seurakunta Salo: Apostoli Johanneksen luterilainen seurakunta Turku: Pyhän Paavalin luterilainen seurakunta Turku: Sankt Gabriels församling (ruotsinkielinen) Pohjanmaan rovastikunta Alajärvi: Pyhän Ristin luterilainen seurakunta Kokkola: Andreaksen luterilainen seurakunta Oulainen: Simeonin seurakunta Pietarsaari: Sankt Jakobs församling (ruotsinkielinen) Seinäjoki: Luukkaan luterilainen seurakunta Vaasa: Mikaelin seurakunta Vaasa: Sankt Immanuels lutherska församling (ruotsinkielinen) Pohjoinen rovastikunta
Kajaani: Filippuksen luterilainen seurakunta Kemijärvi Meri-Lappi (Keminmaa): Vapahtajan luterilainen seurakunta Oulu: Timoteuksen luterilainen seurakunta Raahe Rovaniemi: Stefanoksen luterilainen seurakunta Sodankylä: Elian luterilainen seurakunta Utsjoki: Joosefin luterilainen seurakunta (suomenkielinen, osa jumalanpalveluksesta pohjoissaameksi) Uudenmaan rovastikunta Espoo: Pyhän Tuomaksen seurakunta Helsinki: Pyhän Markuksen luterilainen seurakunta Helsinki: Koinonia Lohja: Pyhän Ristin luterilainen seurakunta Porvoo: Hyvän Paimenen luterilainen seurakunta Vantaa: Pyhän Kolminaisuuden luterilainen seurakunta
Kansainväliset yhteydet Lähetyshiippakunnalla on kansainvälistä yhteistyötä useiden eri luterilaisten kirkkojen ja liikkeiden kanssa. Näihin yhteistyötahoihin kuuluvat Lähetyshiippakunnan sisarkirkot Ruotsin Missionsprovinsen ja Norjan Det evangelisk-lutherske stift i Norge. Vuonna 2015 Lähetyshiippakunta solmi sopimuksen kirkollisesta yhteydestä edellä mainittujen pohjoismaisten luterilaisten hiippakuntien kanssa. Vuonna 2017 kirkko solmi viralliset yhteydet kanadalaiseen Luterilainen kirkko - Kanadaan.