Arne Johannes Palmén (3. tammikuuta 1885 Helsinki – 12. kesäkuuta 1974 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, Salpausselän lasten tuberkuloosiparantolan (nykyään Nastolan Aurinkolinna) ylilääkäri 1925–1945 Helsingin yliopiston kirurgian ylimääräinen professori 1937–1952 ja Helsingin Diakonissalaitoksen sairaalan kirurgisen osaston ylilääkäri 1945–1955.
Henkilöhistoria Palménin äiti oli Ida Amalia Arppe ja isä historiantutkija, poliitikko ja valtioneuvos Ernst Gustaf Palmén. Hänen isoisänsä oli laki- ja virkamies Johan Philip Palmén ja veljenpoikansa eläintieteilijä Ernst Palmén. Palménin puoliso vuodesta 1928 oli sairaanhoitaja Helmi Annikki Haahti. Perheeseen syntyi kolme lasta, joista Erkki Palmén oli tunnettu latinisti. Ylioppilaaksi Palmén tuli Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta 1903, lääketieteen lisensiaatiksi hän valmistui 1911 ja väitteli tohtoriksi 1914. Palmén oli Suomen lääkäriliiton puheenjohtaja 1933–1943.Otavan Iso tietosanakirja, osa 6, p. 884. Otava 1966.
Julkaisuja Palmén julkaisi lääketieteellisten kirjojen lisäksi tutkimuksia esimerkiksi sotakirurgian, luu- ja niveltuberkuloosin, selkäydinkasvainten, vakuutuslääketieteen ja hengenvaarallisuuskäsitteen alalta. Palmén muistetaan lääketieteen "suomalaistajana" sekä ammattikunnan käytännöllisten ongelmien ja etenkin eettisten kysymysten arvostettuna pohdiskelijana.
Lääketieteellinen sanasto Yrjö Kajavan kanssa, 1921 Yleinen kirurgia, 1948 Lääkärin etiikka, 1956
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset kirurgit Luokka:Helsingin yliopiston professorit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Suomalaiset aateliset Luokka:Vuonna 1885 syntyneet Luokka:Vuonna 1974 kuolleet