Yrjö Olavi Alanen (30. tammikuuta 1927 Kurikka – 26. joulukuuta 2022https://www.hs.fi/muistot/art-2000009337469.html) oli suomalainen psykoterapiaan erikoistunut psykiatri, neurologiJulkiterhikki.fi-haku 28.05.2019. Oikeuksissa mainittuun hermo- ja mielitautien erikoislääkärin pätevyyteen sisältyi nykyiset psykiatrian ja neurologian erikoistumislat. ja tutkija. Hän oli Turun yliopiston psykiatrian professori.
Henkilöhistoria Alasen vanhemmat olivat lääketieteen lisensiaatti Aarne Armas Alanen ja Eva Maria Wennerström. Hänen puolisonsa vuodesta 1952 on ollut Hanni Aalto, Alvar ja Aino Aallon tytär. Alanen valmistui ylioppilaaksi vuonna 1944, lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1947 ja lisensiaatiksi vuonna 1952. Vuonna 1957 hänestä tuli hermo- ja mielitautien erikoislääkäri. Alanen väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1958 Helsingin yliopistosta. Hänen väitöskirjansa aiheena oli The Mothers of Schizophrenic Patients. 1970- ja 1980-luvulla Alanen kehitti kollegoidensa kanssa skitsofrenian tarpeenmukaiseksi hoidoksi nimetyn kansainvälistä huomiota saavuttaneen hoitomallin. Vuonna 2008 Alaselle myönnettiin Maailman Psykiatriyhdistyksen (WPA) ensimmäinen Pinel-palkinto.
Alanen toimi Turun yliopiston psykiatrian professorina vuosina 1968–1990. Hän on toiminut myös Suomen Mielenterveysseuran puheenjohtajana.
Teoksia Alanen on oman alansa kirjallisuuden lisäksi kirjoittanut kaksi muistelmateosta sekä muuta tietokirjallisuutta. Yrjö O. Alanen: Dostojevskin hyvä ja paha, 1981 Yrjö O. Alanen: Aallosta Shakespeareen ja Simenoniin. Psykiatrin esseitä klassikoista, 2003 Yrjö O. Alanen: Entinen aika. Muistelmateos lapsuudesta ja nuoruudesta, 2010 Yrjö O. Alanen: Samassa veneessä - psykiatrin muistelmia ja merkintöjä, 2012
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset psykiatrit Luokka:Suomalaiset neurologit Luokka:Suomalaiset tietokirjailijat Luokka:Turun yliopiston professorit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Vuonna 1927 syntyneet Luokka:Vuonna 2022 kuolleet