Dönitzin hallitus (tunnetaan myös nimellä Flensburgin hallitus) oli Saksan valtakunnan ja natsi-Saksan viimeinen hallitus, joka toimi Adolf Hitlerin ja Joseph Goebbelsin itsemurhien jälkeen suuramiraali Karl Dönitzin johdolla 2.–23. toukokuuta 1945. Koska suurin osa Saksasta oli käynnissä olleessa toisessa maailmansodassa siirtynyt liittoutuneiden armeijoiden haltuun, Dönitzin hallinto ja päämaja toimivat Flensburgin kaupungissa Schleswig-Holsteinissa lähellä Tanskan rajaa.
Hallituksen kokoaminen Hitler oli hieman ennen itsemurhaansa 30. huhtikuuta 1945 nimennyt poliittisessa testamentissaan Saksan tulevan hallituksen jäsenet. Uuden Führerin sijaan hän nimitti suuramiraali Dönitzin valtakunnanpresidentiksi ja propagandaministeri Goebbelsin valtakunnankansleriksi. Dönitz joutui kuitenkin kokoamaan hallituksen ilman Goebbelsia, koska tämä teki 1. toukokuuta itsemurhan puna-armeijan saartamassa hallintokorttelin bunkkerissa.
Dönitz pysyi uskollisena Hitlerin perinnölle: kansallissosialistista työväenpuoluetta ei lakkautettu, ja hallitukseen otettiin useita Hitlerin hallituksen ministereitä. Hän kuitenkin poisti Hitler-tervehdyksen asevoimista, ja se korvattiin perinteisellä sotilastervehdyksellä. Dönitz pyysi valtiovarainministeri Lutz Schwerin von Krosigkia ryhtymään kansleriksi. Tämä kieltäytyi aluksi, mutta suostui 2. toukokuuta ottamaan vastaan nimikkeen ”johtava ministeri” (Leitender Minister). Schwerin von Krosigk toimi samalla myös ulkoministerinä. Dönitz esti niin Heinrich Himmlerin kuin Joachim von Ribbentropin pääsyn hallitukseen.
Jäsenet NimetVirkaVirassaPuoluekehyksetön|keskitetty|70pxKarl DönitzValtakunnanpresidentti ja sotaministeri30. huhtikuuta – 23. toukokuuta 1945NSDAPkehyksetön|keskitetty|70pxLutz Schwerin von Krosigk”Johtava ministeri”, valtiovarain- ja ulkoasiainministeri2. – 23. toukokuuta 1945kehyksetön|keskitetty|70pxWilhelm StuckartSisäministeri1.–23. toukokuuta 1945kehyksetön|keskitetty|70pxOtto Georg ThierackOikeusministeri1.–23. toukokuuta 1945kehyksetön|keskitetty|70pxAlbert SpeerTeollisuus- ja tuotantoministeri1.–23. toukokuuta 1945kehyksetön|keskitetty|70pxHerbert BackeElintarvike- ja maatalousministeri1.–23. toukokuuta 1945kehyksetön|keskitetty|70pxFranz SeldteTyöministeri1.–23. toukokuuta 1945kehyksetön|keskitetty|70pxJulius DorpmüllerLiikenne- ja postiministeri1.–23. toukokuuta 1945
Saksan antautuminen
Dönitzin hallitus tajusi sodan jatkamisen olevan pian mahdotonta ja pyrki lähinnä varmistamaan, että mahdollisimman suuri osa Saksan armeijan joukoista pääsisi antautumaan ennemmin länsiliittoutuneille kuin puna-armeijalle. Dönitzin valtuutuksella Saksa antautui ehdoitta, ja aseleposopimus allekirjoitettiin länsiliittoutuneiden kanssa kenraali Dwight Eisenhowerin päämajassa Reimsissa 7. toukokuuta ja neuvostoliittolaisten kanssa marsalkka Georgi Žukovin esikunnassa Berliinissä seuraavana päivänä.
Antautumisen jälkeen Dönitzin hallitus toivoi voivansa jatkaa Saksan väliaikaisena hallituksena, mutta liittoutuneet eivät tunnustaneet sitä. Liittoutuneet hajottivat lopulta hallituksen ja pidättivät sen jäsenet 23. toukokuuta. Saksalle ei tämän jälkeen jäänyt lainkaan omaa hallitusta, ja 5. kesäkuuta allekirjoitetulla julistuksella ilmoitettiin liittoutuneiden miehityshallinnon hallitsevan vastaisuudessa Saksaa rajoittamattomin valtuuksin.
Katso myös Liittoutuneiden miehitysvyöhykkeet Saksassa
Lähteet
Luokka:Natsi-Saksa Luokka:1945 Luokka:Saksan hallitukset Luokka:Saksan poliittinen historia