Sanna Mirella Marin (s. 16. marraskuuta 1985 Helsinki) on suomalainen poliitikko. Hän oli Suomen pääministeri vuosina 2019–2023 ja kansanedustaja vuodesta 2015 syyskuuhun 2023. Tampereen kaupunginvaltuutettuna Marin toimi vuosina 2012–2023. Hän aloitti syyskuussa 2023 Tony Blairin instituutin strategisena neuvonantajana.

Marinin hallituksen toimikauden tapahtumia olivat koronaviruspandemian aikana tehdyt toimet, F-35-hävittäjien hankinta puolustusvoimille, Suomen Nato-jäsenhakemus, oppivelvollisuuden pidentäminen sekä sote-uudistus, jossa Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyi hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Marin itse nousi kansainväliseen julkisuuteen pääministerikautensa aikana.

Tausta

Lapsuus ja nuoruus Marin on syntynyt Helsingissä, mutta varttui lapsuutensa ja nuoruutensa Pirkkalassa. Hän kasvoi kahden äidin sateenkaariperheessä. Marin kertoo joutuneensa vaikenemaan sateenkaariperheestä nuoruudessaan 1990-luvulla. Hän kertoo perheensä olleen lämmin ja rakastava ja lapsuutensa ja nuoruutensa olleen hyvä.

Marinin äiti ja isä erosivat hänen ollessaan vielä pieni. Hän muutti äitinsä kanssa pois isän alkoholiongelman vuoksi. Isä ei enää pitänyt häneen yhteyttä tämän jälkeen. Marin ei ole juuri ollut yhteydessä isäänsä aikuisena. Marin ei koe, että isä olisi ollut osa hänen perhettään. Isä on sittemmin kuollut.

Opiskeluvuodet Marinin perhe oli köyhä ja työväenluokkainen. Hän oli perheessään ensimmäinen, joka pääsi opiskelemaan yliopistossa. Marin kirjoitti ylioppilaaksi Pirkkalan yhteislukiosta vuonna 2004 ja aloitti 2007 opinnot Tampereen yliopistossa. Hän valmistui hallintotieteiden kandidaatiksi vuonna 2012 ja maisteriksi 2017. Hänen pääaineensa oli kunta- ja aluejohtaminen ja sivuaineitaan hallinto- ja oikeustieteet. Pro gradu -tutkielmansa Marin teki kuntien poliittisen johtamisen ammattimaistumisesta. Otsikko oli Pormestarien Suomi: Tarkastelussa poliittisen johtamisen ammattimaistuminen viidessä Suomen kaupungissa.

Poliittiset näkemykset pienoiskuva|vasen|Marin keskustelemassa lasten oikeuksista vuonna 2019. Marin sanoo arvojensa olevan vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus. Omien sanojensa mukaan ne merkitsevät hänelle yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaamista, yhteisvastuuta ja yhteisöllisyyttä sekä vastuuta ympäristöstä. Marin kertoo lähteneensä politiikkaan yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien vuoksi.

Marinin katsotaan edustavan sosiaalidemokraattien vasenta laitaa. Marin on kertonut harkinneensa politiikkaan lähtiessään SDP:n lisäksi vasemmistoliittoa ja vihreitä mutta päätyneensä valitsemaan SDP:n sen ”tekojen historian” vuoksi. Vihreisiin Marin ei liittynyt, koska puolueella ei ollut hänen mukaansa selkeää linjaa talous- ja sosiaalipoliittisissa kysymyksissä. Hänen mukaansa 2000-luvulla SDP ei kuitenkaan ole puuttunut riittävästi tuloerojen kasvuun ja ihmisten eriarvoistumiseen.

Marinin mukaan Suomen keskeinen tavoite on pohjoismaisen hyvinvointivaltion uudistaminen ilmastollisesti ja ympäristöllisesti kestäväksi. Lisäksi on varmistettava pärjääminen kansainvälisessä kilpailussa vahvistamalla taloutta, työllisyyttä ja osaamista. Tuottavuutta on parannettava sijoittamalla koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Ylen vuoden 2015 vaalikoneessa Marin vastusti lisäydinvoimaa. Hänen mukaansa sosiaaliturvan tasoa tulisi parantaa ja sosiaaliturvajärjestelmää yksinkertaistaa. Hän kannatti eutanasian sallimista. Marin on ollut tyytyväinen translain etenemisestä eduskunnan käsittelyyn.Suomen Natoon liittymistä Marin ei aikaisemmin kannattanut. Tammikuussa 2022 Marin sanoi pitävänsä Suomen Nato-jäsenyyttä ”erittäin epätodennäköisenä” virkakautensa aikana. Hän myös totesi, että ”jos Venäjä lisää aggressiotaan Ukrainassa, me reagoimme kovin ottein” ja ”meillä on kykyä reagoida erittäin nopeasti ja erittäin voimakkaasti, ja tämän viestin haluamme välittää Venäjälle”. Marin kertoi toukokuussa vuonna 2022 yhdessä tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä Venäjän hyökättyä helmikuussa Ukrainaan. Kesällä 2022 Marin sanoi, että Suomen jäsenyys Natossa lähentää suhdetta Viroon. Marinin mukaan Suomen olisi aiemmin pitänyt kuunnella Viroa ja muita Baltian maita tarkemmin Venäjän suhteen.

Marin arvosteli vuonna 2010 sitä, että Suomi kasvatti sadalla miljoonalla eurolla rokotevalmistajien sikainfluenssarokotteista saamia tuloja. Hänen mukaansa kyseisten rokotteiden vaikutuksesta terveyden laatuun ja tilaan oli heikosti näyttöä ja rokotteita markkinoitiin perusteettoman pelon ja uhan tunteilla. Vuonna 2009 Marin kysyi blogikirjoituksessaan, onko Tampereen kaupunki lääkevalmistaja Pfizerin ”lahjonnan” kohteena. Kirjoituksessaan Marin viittasi Yhdysvaltain oikeusministeriön määräämään korvaukseen, joka Pfizer velvoitettiin maksamaan lääkepetoksista ja terveysalan päättäjien lahjomisista.

Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari arvelee Marinin ”ennen kaikkea [olevan] pragmaatikko”.

Poliittinen ura pienoiskuva|pysty|Sanna Marin vuonna 2019. Kunnallispolitiikka Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Marin sai Tampereella 160 ääntä eikä tullut valituksi. Hän oli Tampereen kaupunginvaltuuston ja -hallituksen varajäsen vuosina 2009–2012. Seuraavissa kunnallisvaaleissa 2012 Marin tuli valituksi kaupunginvaltuustoon ja tammikuussa 2013 sen puheenjohtajaksi. Marin toimi valtuuston johdossa koko valtuustokauden aina kevääseen 2017 saakka. Marin oli jäsenenä myös Pirkanmaan maakuntavaltuustossa vuosina 2013–2016. Kuntavaaleissa 2017 hän oli kaupunkinsa ääniharava 5 783 äänellä.

Marin kertoi lokakuussa 2023 muuttaneensa hiljattain pysyvästi Tampereelta Helsinkiin. Samalla päättyy Marinin oikeus toimia Tampereen kaupunginvaltuutettuna. Marin ilmoitti hakevansa eroa valtuuston jäsenyydestä.

Eduskunta Marin valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 2015, jolloin hän oli vaalipiirinsä Pirkanmaan ääniharava 10 911 äänellä. Marin uusi paikkansa eduskunnassa vuonna 2019, jolloin hän sai 19 088 ääntä ja oli siten jälleen vaalipiirinsä ääniharava.

Vaalikaudella 2015–2019 Marin toimi varsinaisena jäsenenä suuressa valiokunnassa ja lakivaliokunnassa 2015–2017 ja ympäristövaliokunnassa 2018–2019. Eri pituisia varajäsenyyksiä hänellä oli myös valtiovarain-, hallinto- ja tulevaisuusvaliokunnissa.

Marin erosi eduskunnasta syyskuussa 2023 siirtyäkseen Tony Blairin instituutin strategiseksi neuvonantajaksi.

Valtioneuvosto Liikenne- ja viestintäministerinä 2019 Marin toimi ensimmäisen kerran valtioneuvoston jäsenenä Rinteen hallituksessa liikenne- ja viestintäministerinä vuonna 2019.

Pääministerinä 2019–2023 pienoiskuva|Marin ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg Helsingissä lokakuussa 2021. pienoiskuva|pysty|Marin ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson Helsingissä maaliskuussa 2022. SDP:n puoluevaltuusto valitsi hänet 8. joulukuuta 2019 puolueen seuraavaksi pääministeriehdokkaaksi Antti Rinteen erottua aiemmin samalla viikolla pääministerin tehtävästä. Marin valittiin Suomen pääministeriksi 10. joulukuuta 2019, jolloin Marinin hallitus astui virkaan.

34-vuotiaasta Marinista tuli tuolloin maailman nuorin istuva pääministeri (vuotta nuorempi Sebastian Kurz astui virkaan Itävallan liittokanslerina kuukausi myöhemmin) ja Suomen kaikkien aikojen nuorin pääministeri.

Marin teki pääministerikautensa ensimmäiset vierailut Ruotsiin 8. tammikuuta ja Viroon 10. tammikuuta 2020.

Marin on Suomen kolmas naispuolinen pääministeri Anneli Jäätteenmäen ja Mari Kiviniemen jälkeen. Marin on toiminut pääministerinä vuorokautta, mikä on enemmän kuin aiempien naispuolisten pääministerien kaudet yhteensä.

Hallituskauden puolivälissä Marin arvioi hallituksen saavuttaneen keskeisimmät tavoitteensa. Vuoden 2022 alussa Marin sanoi: ”tämä hallitus on tehnyt poikkeuksellisen paljon rakenteellisia uudistuksia yhteiskunnassa ja sen lisäksi vielä hoitanut talous- ja työllisyystilannetta sekä koronakriisiä hyvin.”

Vuoden 2022 lopussa Marinin hallituksen talouspolitiikka osoitti toimivuutensa ja yllätti ekonomit "hämmästyttävän vahvoilla työllisyysluvuillaan". Heinäkuussa 2023 työllisyysasteen trendiluku oli 74,1%, joka oli Antti Rinteen – Sanna Marinin hallituksen tavoite 2019.

Vaaleja edeltävän vuoden 2022 syksyllä Marin oli suomalaisten ykkössuosikki seuraavaksikin pääministeriksi.

Toiminta SDP:ssä pienoiskuva|pysty|Sanna Marin maaliskuussa 2023 Marin oli vuosina 2010–2012 Sosialidemokraattisten Nuorten ensimmäinen varapuheenjohtaja, ja keväällä 2012 hän oli ehdolla yhdistyksen puheenjohtajaksi muttei tullut valituksi.

Marin oli SDP:n puoluevaltuuston jäsen vuosina 2010–2014. Huhtikuussa 2014 Marin ilmoitti tavoittelevansa SDP:n varapuheenjohtajan paikkaa toukokuussa pidettävässä puoluekokouksessa, jossa hänet valittiin puolueen toiseksi varapuheenjohtajaksi. Helmikuun 2017 puoluekokouksessa hänet valittiin puolueen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Vuoden 2019 alussa Marin toimi myös SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen sijaisena tämän sairausloman ajan.

SDP:n puheenjohtajaksi hänet valittiin 23. elokuuta 2020. Marin ilmoitti 5. huhtikuuta 2023, ettei aio asettua ehdolle puheenjohtajistoon syyskuun 2023 puoluekokouksessa. Hän ilmoitti myös, että aikoo jättää hallituksen eronpyynnön tasavallan presidentille 6. huhtikuuta 2023.

Ura pääministeriyden jälkeen Marin perusti vuonna 2023 MA/PI Oy -yrityksen, jonka kautta hän laskuttaa puhujapalkkioitaan. Vähemmistöosakkaana yrityksessä oli myös Marinin entinen erityisavustaja Tuulia Pitkänen, mutta Pitkänen jättäytyi yhtiöstä vuoden 2024 lopussa. Puhetoiminnan lisäksi yrityksen toimialoihin kuuluu julkaisutoiminta ja konsultointi. Marin lisättiin 2023 vaalien jälkeen myös yhdysvaltalaisen The Harry Walker Agency -toimiston puhujalistalle. Toimisto välittää Marinia kansainvälisten yritysten ja järjestöjen tilaisuuksiin puhujaksi.

Lehtitietojen mukaan Marin allekirjoitti syyskuussa 2023 sopimuksen Range Media Partners -manageritoimiston kanssa hankkiakseen työmahdollisuuksia elokuva-, TV-, audio- ja brändiyhteistöiden parissa.

Syyskuussa 2023 Marin aloitti Tony Blairin instituutin strategisena neuvonantajana. Instituutin tehtävissä Marin on kertonut osallistuvansa Ukrainan tukemiseen erityisesti Euroopan unionin jäseneksi hakemisessa.

Ennen presidentinvaaleja 2024 spekuloitiin Marinin presidenttiehdokkuudella, mutta hän sanoi jo kesäkuussa 2022, ettei ole käytettävissä SDP:n ehdokkaaksi. Marin tuki vaaleissa Jutta Urpilaisen kampanjaa ja osallistui tämän kampanja-avaukseen Helsingissä. Hän tuki MA/PI Oy -yrityksensä kautta Urpilaisen vaalikampanjaa 50 000 eurolla.

Tammikuussa 2024 Marinin kerrottiin aloittavan uudessa Ukrainan turvallisuutta ja euroatlanttisia suhteita käsittelevässä työryhmässä (), jonka päätavoitteena on "kehittää systeeminen näkemys Ukrainan tiiviimmästä integroitumisesta euroatlanttiseen turvallisuusalueeseen". Ryhmää johtavat sen perustajat Ukrainan presidentin kansliapäällikkö Andriy Yermak ja Anders Fogh Rasmussen. Työryhmän jäseninä toimii heidän lisäkseen 15 entistä eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista valtiojohtajaa, diplomaattia sekä upseeria (muun muassa Boris Johnson ja Hillary Clinton).

Kesäkuussa 2024 Marin valittiin Ukrainassa vuosittain järjestettävän Yalta European Strategy -konferenssin hallituksen jäseneksi.

Marin nimettiin Münchenin turvallisuuskonferenssin (MSC) uuden teknologia-aloitteen ydinjäseneksi kesäkuussa 2026. MSC:n Tech Strategy Initiative -aloite kokoaa yhteen päättäjiä ja asiantuntijoita arvioimaan nousevien teknologioiden geopoliittisia ja turvallisuusvaikutuksia.

Vaalimenestys +EduskuntavaalitVuosi (vaalipiiri)ÄänimääräTulos2011 (Pirkanmaa)1 124Ei valittu.2015 (Pirkanmaa)10 911Valittiin.2019 (Pirkanmaa)19 088Valittiin.2023 (Pirkanmaa)35 928Valittiin. +KuntavaalitVuosi (kunta)ÄänimääräTulos2008 (Tampere)160Ei valittu.2012 (Tampere)826Valittiin.2017 (Tampere)5 783Valittiin.2021 (Tampere)10 541Valittiin.

Henkilökuva

Kansainvälinen maine