Douglas MacArthur () oli eräs Yhdysvaltojen tunnetuimmista kenraaleista. Hän palveli Yhdysvaltain armeijassa suurimman osan elämäänsä osallistuen kolmeen suursotaan (ensimmäinen maailmansota, toinen maailmansota ja Korean sota) ja saavutti yhtenä harvoista Yhdysvaltojen historiassa viiden tähden kenraalin aseman.
MacArthur oli yksi Yhdysvaltain armeijan palkituimmista sotilaista, joka tuli kuuluisaksi toisen maailmansodan aikana Filippiinien menetyksestä ja takaisin valloittamisesta. Hänen uransa päättyi erottamiseen hänen niskoiteltuaan ylipäällikköä vastaan ja uhattuaan ydinaseella Kiinaa.
Nuoruus MacArthur syntyi Little Rockissa, Arkansasin osavaltion luoteisosassa. Hänen isänsä oli kenraaliluutnantti Arthur MacArthur Jr., joka vastaanotti kunniamitalin Yhdysvaltain sisällissodan aikana ja jonka isä oli Wisconsinin kuvernööri Arthur MacArthur Sr.. Hänen äitinsä oli virginialainen Mary Pinkney Hardy MacArthur.
Sotilasura Ensimmäinen maailmansota pienois|vasen|Prikaatikenraali MacArthur Ranskassa 1918. MacArthur suoritti West Pointin kadettikoulun, erikoiskurssit ja sotakorkeakoulun suurella menestyksellä ja oli ensimmäisessä maailmansodassa Yhdysvaltojen Ranskan-rintaman maineikkaimpia upseereja. Hän kohosi luutnantiksi vuonna 1903 ja prikaatikenraaliksi 1918.
Maailmansotien välinen aika Maailmansotien välillä MacArthur toimi West Pointin kadettikoulun johtajana sekä Yhdysvaltain armeijan esikuntapäällikkönä (1930–1935). Hän toimi Filippiinien armeijan ylipäällikkönä 1935–1937 ja sai Filippiinien sotamarsalkan arvon vuonna 1936. Hän erosi erimielisyyksien takia armeijasta 1937.
Toinen maailmansota pienois|Kenraali MacArthur tutkii sillanpääasemaa Filippiinien Leyte-saaren rannalla 1944. MacArthur kutsuttiin takaisin armeijan palvelukseen 1941, kun hänet nimitettiin Yhdysvaltain kaukoidän joukkojen komentajaksi. Seuraavana vuonna hänestä tuli Lounais-Tyynenmeren joukkojen komentaja. MacArthur ylennettiin 1944 armeijakenraaliksi ja valittiin vuonna 1945 koko Tyynenmeren joukkojen ylipäälliköksi. Japanin keisarikunnan antautuessa liittoutuneille vuonna 1945 MacArthurista tuli liittoutuneiden miehitysarmeijan ylipäällikkö.
Korean sota MacArthur valittiin vuonna 1950 Yhdistyneiden kansakuntien (YK) joukkojen komentajaksi Korean sodassa. Sodan aikana MacArthur siirrettiin sivuun komentajan tehtävistä tottelemattomuudesta Yhdysvaltain presidenttiä Harry S. Trumania kohtaan, mikä sai aikaan kansallisen kiistan. MacArthur kannatti ydinaseen käyttöä Kiinaa vastaan, koska sotaan osallistui miljoona kiinalaista vapaaehtoista Korean demokraattisen kansantasavallan puolella.
MacArthurin erottaminen johtui itse asiassa yksityisestä kirjeestä republikaanien kongressiedustaja Martinille: kirjeessä hän ei suoraan ehdota ydinaseen käyttöä, vain vihjaa siihen. Tarkkaan ottaen kenraali mainitsee kirjeessään:
Tilanteen poliittisen jännityksen vuoksi sekin riitti, kun edustaja vuoti luottamuksellisen kirjeen julkisuuteen. Itse asiassa ydinaseen käyttöä ehdotti juuri tämä edustaja, ja hän vain tukeutui arvostetun kenraalin näennäiseen tukeen.Kai R Lehtonen: Kouluhistorian oheislukemisto 2: A I Arwidssonista avaruusmiehiin, s. 562
Viimeiset ajat MacArthur kuoli Walter Reedin sotilassairaalassa vuonna 1964.
Arviot MacArthurista MacArthur muistetaan yhtenä Yhdysvaltojen historian kiistanalaisimmista henkilöistä. Toisaalta hän oli suuresti ihailtu sotilasstrategiansa ja -taktiikkansa erinomaisuudesta, toisaalta häntä on taas kritisoitu toimistaan, kuten Washingtoniin kerääntyneen 20 000 ensimmäisen maailmansodan sotaveteraanin joukon (Bonus Army) hajottamisesta kyynelkaasulla suuren laman aikaan 1932, sodan johdosta Filippiineillä ja Uudessa-Guineassa sekä Trumanin poliittisesta haastamisesta kylmän sodan aikana.
Lisäksi MacArthuria arvosteltiin hänen egoistisesta asenteestaan.Eddy Bauer: Toinen maailmansota, osa VI, s. 220, 223 Asenne tuli erityisen selkeästi ilmi allekirjoitettaessa Japanin antautumissopimusta taistelulaiva USS Missourin kannella. MacArthur oli vaatinut paikalle kaksi miestä menneisyydestä: Filippiinien Corregidorin linnoituksen viimeisen komentajan kenraali Jonathan M. Wainwrightin ja Singaporen japanilaisille luovuttaneen brittikenraaliluutnantti Arthur Percivalin, jotka molemmat olivat olleet japanilaisten vankeina. Vankikenraalien nälkiintynyt olemus korostui erityisesti tukevan ja ahavoituneen MacArthurin rinnalla. Paikalla olleet ovat lisäksi sanoneet, että nämä kaksi käyttäytyivät luontevan aristokraattisesti, kun MacArthur puolestaan esiintyi teatraalisen voittajamaisin elkein: muiden kenttäpuvuista poiketen MacArthur oli kokovalkoisessa asepuvussa.
Perintö Pian MacArthurin kuoleman jälkeen japanilaiset antoivat hänelle lempinimen gaijin shōgun ().
Los Angelesissa on MacArthurin mukaan nimetty puisto, MacArthur Park.
Yhdysvalloissa on useita MacArthurin mukaan nimettyjä high school -tason oppilaitoksia.http://www.levittownschools.com
Lähteet
Aiheesta muualla
The MacArthur Memorial
Luokka:Yhdysvaltain maavoimien toisen maailmansodan kenraalit Luokka:Yhdysvaltalaiset ensimmäisen maailmansodan sotilaat Luokka:Vuonna 1880 syntyneet Luokka:Vuonna 1964 kuolleet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit Luokka:Yhdysvaltain maavoimien esikuntapäälliköt