Järripeippo (Fringilla montifringilla) on 14–17 senttimetriä pitkä peipon itäinen lajipari. Järripeippoa on aiemmin kutsuttu härkäpeipoksi.Pallas-Ounastunturin kansallispuisto, Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen luonnonsuojelualuekuvauksia 1., I.Hustich, Helsinki 1938 Se on muuttolintu, joka pesii Skandinaviasta Itä-Siperiaan ulottuvalla alueella. Laji talvehtii Länsi-, Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä Etelä- ja Itä-Aasiassa. Järripeippo pesii valoisissa metsissä ja koivikoissa, ja se munii 4–6 munaa.
Koko ja ulkonäkö Järripeippo on 14–17 senttimetriä pitkä. Koiraalla on kesäpuvussa musta pää, niska, hartiat, selkä ja nokka, sekä ruosteenkeltainen kurkku ja rinta. Kupeilla on mustia täpliä. Talvipuvussa koiras on himmeämmän värinen ja sen yläpuolen höyhenissä on ruosteenväriset kärjet, jolloin yläpuoli näyttää kirjavalta. Nokka on talvipuvussa keltainen mustaa nokankärkeä lukuun ottamatta. Naaraalla on tummanharmaanruskea päälaki, selkä ja niskan sivut. Pään sivut ja niskan keskiosa ovat vaaleammat. Rinta on beigensävyinen. Yläperä on molemmilla sukupuolilla kaikissa puvuissa valkoinen.
Järripeipon kutsuääniä ovat nasaali ”dzää-y” ja lyhyt ja kova ”jäk”. Varoitusääni pesäpaikalla on ohut ja kirkas ”sily, sily...”. Koiraan laulu on lyhyt ja synkkä ”rrrhyh”, joka muistuttaa hieman viherpeipon laulua.
Levinneisyys thumb|Koiras Suomen Lapissa.
Järripeippoja pesii Skandinaviasta Itä-Siperiaan ulottuvalla alueella. Maailman järripeippokanta on arviolta 121–192 miljoonaa yksilöä. Vuosina 2013–2018 Euroopan pesimäkannaksi arvioitiin 7–13 miljoonaa paria, joista Venäjällä 3,2–6 miljoonaa, Norjassa 1,5–2,5 miljoonaa, Ruotsissa 1,3–3 miljoonaa ja Suomessa 1,1–1,5 miljoonaa, Valko-Venäjällä n. 10, Virossa 1–10 ja Hollannissa 0–5 paria.
Suomessa järripeippo pesii lähes koko maassa, ja kanta on vahvin pohjoisessa. Etelään päin mentäessä kanta harventuu voimakkaasti. Aivan etelässä pesintöjä onkin lähinnä vain kylminä keväinä.
Järripeipon Suomen pesimäkannat pareina kolmena eri Euroopan unionin raportointikautena 2008–2024 Raportointikausi Minimi Keskimäärin Maksimi 2008–2012 1 400 000 2 000 000 2013–2018 1 081 554 1 297 234 1 466 138 2019–2024 1 200 000 1 400 000 1 800 000
Ympäristöministeriön asetuksella rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista (243/2025) Suomen rauhoitetuille eläimille on määritelty arvo. Järripeipon arvo on 237 euroa.
Järripeippo on muuttolintu, jonka talvehtimisalueet sijaitsevat Länsi-, Etelä- ja Keski-Euroopassa ja Etelä- ja Itä-Aasiassa. Suomalaiset järripeipot talvehtivat pääasiassa Länsi- ja Keski-Euroopassa. Suomeen ne saapuvat huhtikuulta alkaen ja lähtevät takaisin talvehtimisalueille syys-marraskuussa. Suomessa talvehtivien järripeippojen määräksi arvioidaan 1 100 yksilöä.
Esiintyy säännöllisesti pienissä määrissä myös Alaskassa muuton aikana.
Elintavat Järripeippo pesii valoisissa havu- ja sekametsissä sekä tunturikoivikoissa. Tiheissä kuusikoissa se ei kuitenkaan viihdy. Pesä on puussa oksanhangassa. Muninta tapahtuu touko–kesäkuussa. Naaras munii 4–6 vihertävää tai punertavaa tummatäpläistä munaa, joita se hautoo 12 vuorokautta. Poikaset lähtevät pesästä noin 12 vuorokauden ikäisinä.
Järripeippo syö hyönteisiä ja siemeniä ja voi käydä myös ruokintapaikoilla.
Lähteet
Aiheesta muualla LuontoPortti: Järripeippo (Fringilla montifringilla) ITIS: Fringilla montifringilla
Luokka:59.3 Linnut Luokka:Peipot Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit