Slovakian–Unkarin sota tai Pikkusota oli toista maailmansotaa edeltänyt rajasota Slovakian tasavallan ja Unkarin kuningaskunnan välillä. Se alkoi ilman sodanjulistusta Unkarin yllätyshyökkäyksellä Slovakian itäosiin 23. maaliskuuta 1939.

Tausta Slovakian–Unkarin sota seurasi Tšekkoslovakian lakkauttamista. Jo syksyllä 1938 Adolf Hitlerin johtama natsi-Saksa oli Münchenin sopimuksella saanut itselleen Tšekkoslovakian sudeettialueet, ja Puola oli miehittänyt Teschenin alueen tšekkiläisen osan. Lopulta 14.–15. maaliskuuta 1939 Saksa oli miehittänyt koko Tšekkoslovakian. Valtio lakkasi olemasta, kun Tšekin alueesta muodostettiin Saksaan kuuluva Böömin ja Määrin protektoraatti, ja Slovakiasta tehtiin näennäinen tasavalta, joka oli saksalaisten hallitsema nukkevaltio. Samalla Tšekkoslovakiaan kuulunut Karpaatto-Ukrainan tasavalta julistautui itsenäiseksi. Karpatorutenian miltei miljoonan kokoisesta väestöstä hieman yli puolet olivat ukrainalaissukuisia ruteeneja, ja huomattavin vähemmistö olivat unkarilaiset.Uola 2015, s. 41–42

Unkarilaiset pitivät Slovakiaa unkarilaisena ja osoittivat tyytymättömyyttä vastamuodostettuun tasavaltaan: erityisesti pääkaupunki Bratislava katsottiin kuuluvaksi Unkariin. Myös Karpatorutenian alue oli vielä ennen 1920-lukua ollut osa Unkaria.

Karpaatto-Ukrainan itsenäisyys jäi lyhyeksi, kun unkarilaiset miehittävät sen maaliskuun 1939 aikana. Unkarin motiivina miehitykselle oli myös yhteinen raja Puolan kanssa: Puolalla ja Unkarilla oli hyvät suhteet, ja Puolan katsottiin tarjoavan suojaa Saksalta. Myös Puola tavoitteli ”keskieurooppalaista blokkia” Saksan laajentumista vastaan.

Lopputulos pienoiskuva|vasen|Mitali Slovakian puolustamisesta, joka myönnettiin slovakialaisille sotilaille, jotka taistelivat Unkaria vastaan maalis-huhtikuussa ja myöhemmin Puolaa vastaan syyskuussa. Rajasota päättyi Unkarin voittoon 4. huhtikuuta. Sodan jälkeen Slovakia joutui luovuttamaan Unkarille alueita itäosasta. Slovakia menetti 22 sotilasta ja 36 siviiliä. Unkari menetti 8 sotilasta ja 15 siviiliä. Sodan jälkeen Slovakia myönsi mitalin sotilaille, jotka taistelivat sodassa.

Neuvostoliitto protestoi Unkarin hyökkäystä vastaan, ja myös Saksa suhtautui siihen epäluuloisesti, mutta kumpikaan ei ryhtynyt toimenpiteisiin. Unkarin mukaan kyse ei ollut hyökkäyksestä vaan ”rajakorjauksesta”.

Marraskuussa 1940 Unkarista tuli Saksan liittolainen, kun se liittyi osaksi akselivaltoja, ja vuonna 1941 se liittyi mukaan suurhyökkäykseen NeuvostoliittoonUola 2015, s. 11–12, 249–250, 283.

Lähteet

Viitteet

Luokka:Slovakian tasavalta (1939–1945) Luokka:Unkarin sodat Luokka:Vuoden 1939 sotahistoria Luokka:Euroopan sotahistoria