Alejandro Sánchez Pizarro (s. 18. joulukuuta 1968 Madrid), taiteilijanimeltään Alejandro Sanz, on espanjalainen laulaja ja lauluntekijä. Hänet tunnetaan popin ja flamencovaikutteisten balladien laulajana.
Sanzin vaikutus espanjalaiseen popmusiikkiin on merkittävä. Vuonna 1997 julkaistulla läpimurtoalbumillaan Más hän esitteli uudenlaisen soundin, joka yhdisti perinteisiä espanjalaisia rytmejä moderneihin popvaikutteisiin.
Tunnettuja kappaleita ovat muun muassa ”La fuerza del corazón”, ”Corazón partío”, ”Amiga mía”, ”Y, ¿si fuera ella?”, ”Cuando nadie me ve” ja ”No es lo mismo”.
Lapsuus ja nuoruus
Sanz syntyi Madridissa. Hänen vanhempansa olivat kotoisin Cádizin maakunnasta Andalusiasta, ja hän vietti lapsena loma-aikoja äitinsä kotipaikkakunnalla Alcalá de los Gazulesissa. Hän aloitti kitaransoiton seitsemänvuotiaana lahjakitaralla ja alkoi säveltää muutamia vuosia myöhemmin. Hänen isänsä Jesús Sánchez oli ovelta ovelle -myyjä ja kunnianhimoinen muusikko, jolla oli taiteilija-agentuuri. Jesús Sánchezilla oli oma yhtye, ja hän kiersi esiintymässä lähes kaksikymmentä vuotta eri puolilla Espanjaa.
Ensimmäisen albumin julkaisun aikoihin 1980-luvun lopulla Sanz työskenteli striptease-klubeilla, joissa hän samanaikaisesti markkinoi albumiaan. 1990-luvun alussa ennen musiikillista läpimurtoa hän opiskeli liiketoimintaa ja työskenteli pienessä äänitysstudiossa Madridissa. Sanz tunsi Antonio Floresin, joka oli hänelle esikuva muusikkona ja yksityisesti.
Ura
Sanz julkaisi artistinimellä Alejandro Magno (suom. Aleksanteri Suuri) ensimmäisen soololevyn, teknon ja flamencon fuusion nimeltä Los chulos son pa’ cuidarlos (1989). Toinen albumi Viviendo deprisa (1991) oli kaupallinen menestys Espanjassa, ja sitä myytiin miljoona kappaletta. Kolmas albumi Más (1997) julkaistiin kansainvälisesti. Espanjassa Más myi 22-kertaisesti platinaa eli 2,2 miljoonaa kappaletta, yhteensä albumia myytiin yli viisi miljoonaa kappaletta.
El alma al aire (2000) voitti Latin Grammy -palkinnot vuonna 2001 parhaasta albumista, parhaasta kappaleesta, parhaasta mieslaulajan popalbumista ja vuoden parhaasta levytyksestä.
Sanz yhdistää flamencoon usein elementtejä R&B:stä, jazzista, latinalaisesta musiikista ja rockmusiikista. Hän on tehnyt yhteistyötä kansainvälisten artistien, kuten Shakiran, Alicia Keysin, Juanesin, Marc Anthonyn, Rosalían, Camila Cabellon ja The Corrsin, kanssa.
Vuonna 2005 hän teki Shakiran kanssa kappaleen ”La tortura”, joka nousi suosituksi Latinalaisessa Amerikassa ja muualla maailmassa ja sai useita palkintoja. ”La tortura” vietti tuolloin Billboardin Hot Latin Tracks -listan ensimmäisellä sijalla 25 ei-peräkkäistä viikkoa.
Sanz on voittanut 24 Latin Grammy -palkintoa ja neljä Grammy-palkintoa.
Yhdysvaltalainen musiikin tekijänoikeusjärjestö ASCAP myönsi vuonna 2011 Sanzille Latin Heritage -palkinnon hänen ainutlaatuisesta ja kestävästä panoksestaan latinalaisen musiikin hyväksi.
Latin Recording Academy valitsi Sanzin Vuoden henkilöksi vuonna 2017. Perusteluna olivat Sanzin musiikillisten saavutusten lisäksi hänen laaja hyväntekeväisyystyönsä muun muassa sellaisten järjestöjen kuin Lääkärit ilman rajoja ja Pelastakaa lapset kanssa.
Yksityiselämä
Sanzilla on neljä lasta: Manuela, jonka äiti on Jaydy Michel, Alexander, jonka äiti on Valeria Rivera, sekä Dylan ja Alma, joiden äiti on Raquel Perera. Sanzin partnereita ovat olleet myös Rachel Valdés ja Candela Márquez.
Valikoitu diskografia Studioalbumit Viviendo deprisa (1991) Si tú me miras (1993) 3 (1995) Más (1997) Básico (1998) El alma al aire (2000) No es lo mismo (2003) El tren de los momentos (2006) Paraíso Express (2009) La música no se toca (2012) Sirope (2015) El disco (2019) Sanz (2021)
Livealbumit Básico (1994) MTV Unplugged (2001) El tren de los momentos – En vivo desde Buenos Aires (2007) Canciones para un paraíso en vivo (2010)
Kokoelma-albumit Lo esencial de... Alejandro Sanz (2001) Grandes éxitos 91_04 (2004) Colección definitiva (2011)
Lähteet
Luokka:Grammy-palkinnon saajat Luokka:Espanjalaiset laulajat Luokka:Vuonna 1968 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt