thumb|right|Paul Olberg. Paul Olberg (alk. Hirsch Schmuschkowitz tai Szmuszkewicz; 22. marraskuuta 1878 Jēkabpils, Kuurinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 4. toukokuuta 1960 TukholmaKuva Paul Olbergin hautakivestä.) oli latvialaissyntyinen saksalais-ruotsalainen toimittaja ja menševikki. Hän pakeni lokakuun vallankumouksen jälkeen Berliiniin, jossa hän toimi ruotsalaisten työväenlehtien kirjeenvaihtajana. Vuodesta 1933 hän asui Tukholmassa.
Paul Olbergin poika oli NKVD:n agentti Valentin Olberg (s. 1907 Zürichissä), joka teloitettiin vuonna 1936. Myös hänen toinen poikansa, Paul Olberg nuorempi eli Pavel (s. 1909 Helsingissä), teloitettiin Neuvostoliitossa samana vuonna.Biographische Datenbanken: Olberg, Valentin Venäläisen tutkijan V. L. Vihnovitšin mukaan Valentin Olberg ei todellisuudessa ollut NKVD:n agentti, vaan tämä väite on Yhdysvaltoihin loikanneen entisen NKVD:n agentin Aleksandr Orlovin antama virheellinen tieto.
Paul Olberg kävi toukokuussa 1939 suomalaisen K. H. Wiikin kanssa kirjeenvaihtoa, jossa Wiik kuvaili tulevan suursodan päälinjat melko osuvasti.Tuomioja, Erkki: K. H. Wiik: Puoluesihteeri ja oppositiososialisti, s. 252–253, Tammi, 1982 1950-luvulla Olberg oli mukana Bundin seuraajana toimineessa kansainvälisessä juutalaisten työväenliitossa. (ja jiddišiksi) Hän työskenteli uransa varrella myös Hufvudstadsbladetissa, ja hänen kirjoituksiaan julkaistiin useiden vuosien ajan Suomen Sosialidemokraatissa.Paul Olberg 60-vuotias. Suomen Sosialidemokraatti, 23.11.1938, s. 6, Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.
Vuonna 2017 Ruotsissa julkaistiin lehdistöneuvos Per Enerudin kirjoittama Paul Olbergin elämäkerta Den farligaste av flyktingar.
Teoksia Briefe aus Sowjet-Russland, 1919 Die Bauernrevolution in Russland: Die alte und die neue Politik Sowjet-Russlands, 1922 Die Tragödie des Baltikums: Die Annexion der freien Republiken Estland, Lettland und Litauen, 1941 Det moderna Egypten i det andra världskriget, Natur och kultur, 1943 Antisemitism i Sovjet, Natur och kultur, 1953
Lähteet
Luokka:Latvialaiset henkilöt Luokka:Sosialistit Luokka:Baltiansaksalaiset Luokka:Toimittajat Luokka:Vuonna 1878 syntyneet Luokka:Vuonna 1960 kuolleet