Jekaterinoslavin kuvernementti (, ) oli Venäjän keisarikunnan ja joidenkin sen jälkeisten vuosien kuvernementti vuosina 1802–1925. Se sijaitsi nykyisen itäisen Ukrainan alueella.
Kuvernementti perustettiin 8. lokakuuta 1802 pilkottaessa laajentunutta Uuden Venäjän kuvernementtia (, Novorossijskaja gubernija) pienempiin osiin. Uuden Venäjän kuvernementtin toista vaihetta edelsi Jekaterinoslavin käskynhaltijakunta vuosina 1783–1796. Tämä synnytettiin yhdistettäessä aiempi Asovan kuvernementti ja Uuden Venäjän kuvernementin ensimmäinen vaihe. Nimensä käskynhaltijakunta oli saanut keisarinna Katariina II:n käskystä sinne perustetun Jekaterinoslavin kaupungin eli nykyisen Dnipron mukaan.
thumb|left|Jekaterinoslavin kuvernementin rajat ja kihlakunnat vuonna 1821. thumb|Jekaterinoslavin kuvernementin rajat ja kihlakunnat (luultavasti 1900-luvun alku) Jekaterinoslavin kuvernementin alueeseen tehtiin joitain muutoksia vuosien saatossa. Esimerkiksi vuonna 1874 silloisesta Aleksandrovskin kihlakunnasta irroitettiin Mariupolin kihlakunta ja vuonna 1887 Donin Rostovin kihlakunta siirrettiin itäpuoliseen Donin kasakoiden alueeseen.
Kuvernementin naapureina olivat 1900-luvun alkuvuosina lounaassa Taurian, lännessä Hersonin, luoteessa Pultavan ja pohjoisessa Harkovan kuvernementti. Idässä kuvernementti rajoittui Donin kasakoiden alueeseen ja etelässä kuvernementilla oli pala Asovanmeren rantaa.
Kihlakuntajako ja suurimmat kaupungit Kuvernementissä asui vuonna 1897 yhteensä 2 113 674 asukasta. Väestöstä 88,6 prosenttia oli maaseutuasukkaita.
Jekaterinoslavin kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd), joita vuonna 1897 oli kahdeksan. Kihlakuntajako ilmenee oheisesta taulukosta. Hallintokaupunki oli Jekaterinoslav (112 839 asukasta vuonna 1897). Seuraavaksi suurimpia kaupunkeja olivat Mariupol (31 116 as.) ja Luhansk (20 404 as., jälkimmäinen tuolloin osa Slovjanoserbskin kihlakuntaa).
+ Jekaterinoslavin kuvernementin kihlakunnat 1897 Kihlakunta Pinta-ala (neliövirstaa)(neliövirsta=1,138062 km2) Asukasluku Hallintokeskus Jekaterinoslavin kihlakunta Jekaterinoslav (112 839 as.) Aleksandrovskin kihlakunta Aleksandrovsk (nyk. Zaporižžja, 18 849 as.) Bah’mutin kihlakunta Bah’mut (19 316 as.) Verh’nodniprovskin kihlakunta Verh’nodniprovsk (, , 6 701 as.) Mariupolin kihlakunta Mariupol (31 116 as.) Novomoskovskin kihlakunta Novomoskovsk (Новомосковск, 12 883 as.) Pavlohradin kihlakunta Pavlohrad (15 775 as.) Slovjanoserbskin kihlakunta Slovjanoserbsk (, , 3 122 as.)
Väestön kielellis-etninen jakauma Kielellis-etniseltä taustaltaan suurimmat kieliryhmät olivat vuonna 1897 ukraina (68,9 % eli 1 456 369 as.), venäjä (17,3 %, 364 974 as.), jiddiš (4,7 %, 99 152 as.), saksa (3,8 %, 80 979 as.) ja kreikka (2,3 %, 48 740 as.). Joku muu äidinkieli oli 3,0 prosentilla väestöstä.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Venäjän keisarikunnan kuvernementit Luokka:Donetskin alueen historia Luokka:Dnipropetrovskin alue Luokka:Zaporižžjan alue Luokka:Luhanskin alue