Thaana (divehiksi ތާނަ thaana, äännetään ) on Malediiveilla puhutun divehin kielen kirjoitusjärjestelmä.
Historia pienoiskuva|Yhdeksän thaana-kirjainta on muodostettu persialaisista numeromerkeistä. Divehin kirjoittamiseen käytettiin Malediiveilla pitkään dives akuru -kirjaimistoa (vap. suom. ”saarikirjaimet”), jonka ensimmäiset esiintymät ovat 700-luvulta jaa. Dives akuru perustui grantha-aakkostoon, joka periytyi edelleen brahmi-kirjoituksesta.
Thaana-aakkosto kehitettiin 1700-luvun alussa, ja ensimmäisen kerran se esiintyi virallisissa dokumenteissa vuonna 1703. Osa thaanan kirjaimista lainattiin dives akurusta ja osa mukailtiin persialaisten numeromerkkien pohjalta. Vokaalien ilmaiseminen konsonanttikirjaimen päälle merkittyinä tarkkeina suunniteltiin arabialaisen kirjaimiston vokaalitarkejärjestelmän perusteella. Toisin kuin arabialaisessa tekstissä, thaanassa vokaalien merkitseminen on pakollista.
Konsonantit Konsonantit eivät esiinny thaanalla kirjoitetussa tekstissä koskaan yksinään, vaan niihin liitetään aina joko vokaalimerkki tai vokaalin puuttumista ilmaiseva sukun-tarke. Alifu-konsonantilla ei ole omaa äännearvoa ja sitä käytetään ilmaisemaan vokaaleja, joilla ei ole edeltävää konsonanttia, esimerkiksi sanan alussa.
Kirjain Lat. Nimi Ääntämys އ – އަލިފު alifu – ކ k ކާފު kaafu ޅ lh ޅަވިޔަނި lhaviyani ބ b ބާ baa ރ r ރާ raa ނ n ނޫނު noonu ށ sh ށަވިޔަނި shaviyani , ހ h ހާ haa Kirjain Lat. Nimi Ääntämys ޏ gn ޏަވިޔަނި gnaviyani ގ g ގާފު gaafu ލ l ލާމު laamu ތ th ތާ thaa ދ dh ދާލު dhaalu ފ f ފާފު faafu މ m މީމު meemu ވ v ވާވު vaavu Kirjain Lat. Nimi Ääntämys ޗ ch ޗަވިޔަނި chaviyani ޖ j ޖަވިޔަނި javiyani ޕ p ޕަވިޔަނި paviyani ޔ y ޔާ yaa ޓ t ޓަވިޔަނި taviyani ޒ z ޒަވިޔަނި zaviyani ޑ d ޑަވިޔަނި daviyani ސ s ސީނު seenu
Arabiasta lainatut konsonantit Divehin kirjoittamiseen tarvittavien kirjainten lisäksi thaanaan kuuluu joukko konsonantteja, joita käytetään ainoastaan arabian translitterointiin.
Kirjain Lat. Arab. Nimi Ääntämys ޘ ṯ (th’) ث ޘާ ṯaa ޛ ḏ (dh’) ذ ޛާލު ḏaalu ޙ ḥ (h’) ح ޙާ ḥaa ޚ ẖ (kh) خ ޚާ ẖaa ޜ ż (z) ز ޜާ żaa ޝ š (sh’) ش ޝީނު šeenu ޞ s̤ (s) ص ޞާދު s̤aadhu Kirjain Lat. Arab. Nimi Ääntämys ޟ d̤ (s’’) ض ޟާދު d̤aadhu ޠ t̤ (th’’) ط ޠޮ t̤o ޡ z̤ (dh’’) ظ ޡޮ z̤o ޢ ʿ ع ޢނު ainu ޣ ġ (gh) غ ޣނު ġainu ޤ q ق ޤާފު qaafu ޥ w و ޥާވު waavu
Vokaalit Vokaaleilla ei ole omia itsenäisiä merkkejä, vaan ne esitetään aina tarkemerkkeinä konsonanttikirjaimen ylä- tai alapuolella. Itsenäiset vokaalit esimerkiksi sanan alussa kirjoitetaan konsonantin އ alifu avulla.
Kirjain Lat. Nimi Ääntämys އަ a އަބަފިލި abafili އި i އިބިފިލި ibifili އު u އުބުފިލި ubufili އެ e އެބެފިލި ebefili އޮ o އޮބޮފިލި obofili Kirjain Lat. Nimi Ääntämys އާ aa (ā) އާބާފިލި aabaafili އީ ee (ī) އީބީފިލި eebeefili އޫ oo (ū) އޫބޫފިލި ooboofili އޭ ey (ē) އޭބޭފިލި eybeyfili އޯ oa (ō) އޯބޯފިލި oaboafili
Sukun Konsonantit, joita ei seuraa vokaali, merkitään ympyränmuotoisella sukun-tarkkeella konsonantin yläpuolella, esim. ކް k. Sekä vokaalitarkkeiden että sukunin käyttäminen on thaanan oikeinkirjoituksessa pakollista; tästä seuraa, että konsonanttia ei kirjoiteta koskaan yksin, vaan siihen liittyy aina joko sukun tai jokin vokaalitarke.
Sukunilla varustetulla alifu-konsonantilla (އް) merkitään sanan lopussa esiintyvää glottaaliklusiilia, esim. ފައް fa’ . Sanan keskellä alifun ja sukunin yhdistelmä ilmaisee seuraavan konsonantin ääntymistä geminaattana, esim. ބައްދަލު ba’dhalu .
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Aakkostot