Khersonesos (, , ), keskiajalla Kherson (; myös Herson, muinaisvenäjäksi Корсу́нь, Korsun), oli antiikin aikainen ja bysanttilaisaikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Taurikessa Skyytiassa, nykyisellä Krimin niemimaalla Ukrainassa. Se sijaitsi lähellä nykyistä Sevastopolin kaupunkia.

Khersonesos oli kreikkalainen siirtokunta, jonka perustivat Herakleia Pontikesta tulleet siirtokuntalaiset noin vuonna 422/421 eaa. Siitä tuli yksi nykyisen Krimin alueen tärkeimmistä kaupungeista, ja se säilyi sellaisena pitkälle keskiajalle saakka. Khersonesoksen arkeologiset alueet ovat Unescon maailmanperintökohde vuodesta 2013. Krimin miehityksen jälkeen Khersonesoksen arkeologiset kohteet ovat kärsineet suuria vauroita.

Maantiede

Khersonesoksen kaupunki sijaitsi Tauriken eli Taurien Khersonesoksen, toisin sanoen nykyisen Krimin, länsirannikolla. Kaupungilla vaikuttaa olleen sen historian aikana kaksi eri paikkaa. Alun perin Khersonesoksen kaupunkikeskus sijaitsi ilmeisesti Taurien Khersonesoksen länsikärjen eli nykyisen majakan (H’ersoneskyi Majak) niemen kannaksella noin 11 kilometriä lounaaseen nykyisestä Sevastopolista. Myöhemmin paikka tunnettiin Strabonin mukaan nimellä Palaia Khersonesos (, ”Vanha Khersonesos”, ). Nykytutkimuksessa siihen viitataan usein ”Strabonin Vanhana Khersonesoksena”.

pienoiskuva|vasen|Pohjoisen Mustanmeren kreikkalaiset siirtokunnat. Khersonesoksen myöhempi kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Sevastopolin karanteenisatamalahden (Karantynna buh’ta) länsipuolella olevalla niemellä, noin kolme kilometriä Sevastopolista länteen ja noin yhdeksän kilometriä Palaia Khersonesoksesta koilliseen (). Joskus on kuitenkin tulkittu, että Palaia Khersonesos olisi ollut kaupungin alainen varhainen linnoitus ennemmin kuin kaupungin alkuperäinen paikka.

Taurien Khersonesoksen länsipää, jolla kaupunki sijaitsi, tunnettiin nimellä ”Herakleian Khersonesos” eli Khersonesos Herakleotika. Sen "kannaksena” toimi linja Ktenoksesta (nyk. Inkerman) Symboloniin (nyk. Balaklava).Ktenoksen/Inkermanin sijainti: . Symbolonin/Balaklavan sijainti: . Strabon laski Ktenoksen ja Symbolonin väliseksi etäisyydeksi 40 stadioninmittaa eli noin kahdeksan kilometriä. Joskus niemeä kutsuttiin nimellä ”pieni Khersonesos” (), erotuksena suuresta Khersonesoksesta eli koko Taurien Khersonesoksesta.Strabon: Geografika VII s. 308. Khersonesoksen kaupunki, jonka nimi siis merkitsee yksinkertaisesti ”Niemeä”, sai nimensä joko isosta tai pienestä Khersonesoksen niemestä.

pienoiskuva|vasen|Khersonesoksen raunioita. Khersonesoksen lähellä sijaitsi myös Parthenionin niemi, joka sai nimensä siellä olleesta Artemis Tauropoliin temppelistä. Strabon sanoo temppelin sijainneen 100 stadionin päässä kaupungista. Paikka on yhdistetty nykyiseen Fiolentin niemeen, joka sijaitsi Khersonesoksesta etelään, tai joskus pieneen niemenkärkeen siitä hieman luoteeseen.

Khersonesoksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen suurikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu laajimmillaan 300-luvulla eaa. yli 500 neliökilometriä. Kaupunkikeskusta ympäröineet maanviljelysalueet Herakleian Khersonesoksella oli jaettu määräkokoisiin palstoihin. Seudun alkuperäisasukkaita olivat taurit ja skyytit.

Historia Esihistoria

Khersonesoksen seudun varhaisimmat tunnetut asuttajat olivat kimmerialaiset, joiden hallussa alue on ollut noin 2000–700 eaa. Tämän jälkeen paikkaa asuttivat taurit aina kreikkalaisten tuloon saakka.

Antiikin aika pienoiskuva|pysty=0.66|Khersonesoksesta löydetty Artemis-veistos.

Khersonesoksen kaupunki oli kreikkalainen siirtokunta, jonka perustivat sen alkuperäiselle paikalle Herakleia Pontikesta Mustanmeren etelärannalta tulleet asuttajat. Yleensä kaupungin perustaminen ajoitetaan klassisella kaudella noin vuonna 422/421 eaa. Arkeologian perusteella paikalla vaikuttaa kuitenkin olleen kreikkalaista asutusta jo arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa. Paikalla on saattanut olla varhaisempi joonialaisten kreikkalaisten kauppa-asema (emporion). Jotkut tutkijat ovat kuitenkin ehdottaneet, että herakleialainen Khersonesos itse olisi perustettu jo 500-luvulla eaa.

Khersonesos toimi aluksi Herakleian kauppa-asemana. Joskus kaupungin perustajien sanotaan tulleen Megarasta, koska Herakleia oli Megaran siirtokunta. Alkuperältään Khersonesos erosi doorilaisena kaupunkina seudun useimmista muista kreikkalaiskaupungeista, joista monet olivat joonialaista, miletoslaista alkuperää. Plinius vanhemman mukaan kaupungin alkuperäinen nimi olisi ollut Megara-yhteyden vuoksi Megarike,Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.12 s. 26. mutta mikään muu lähde ei tue tätä. Pseudo-Skymnoksen mukaan kaupunkia perustamassa olisi ollut myös deloslaisia, mutta erään ehdotuksen mukaan kyseessä olisivatkin olleet delionlaiset Boiotiasta.

Uudella paikallaan Khersonesos on ollut olemassa jo 400-luvun eaa. lopussa tai 300-luvun eaa. alkupuolella, vain joitakin kymmeniä vuosia sen jälkeen, kun kaupunki oli varmuudella olemassa vanhalla paikallaan Palaia Khersonesoksessaa. Palaia Khersonesoksessa sijainneesta kaupungista saattoi tulla uuden kaupungin synnyn jälkeen sen alainen kylä tai linnoitus. Khersonesoslaiset joutuivat pitkään taistelemaan ympäröiviä taureja ja skyyttejä vastaan. Doorilaiskaupunkien yleiseen tapaan khersonesoslaiset todennäköisesti alistivat paikalliset taurit maanviljelyyn sidotuiksi orjiksi tai ainakin ajoivat nämä pois alueeltaan.

pienoiskuva|vasen|Khersonesoksen lyömä drakhma, n. 250–230 eaa. Kuvituksessa Herakleen pää leijonantaljassa sekä härkä ja tekstit ja hallintovirkamiehen nimi . Khersonesos pysyi melko pienenä kaupunkina 300-luvulle eaa. saakka. Tämän jälkeen se kehittyi kukoistavaksi satama- ja kauppapaikaksi, ja siitä tuli Taurien Khersonesoksen lounaisosan tärkein kaupunki. Syynä oli se, että kaupungin sijainti muodostui edulliseksi sen jälkeen, kun kreikkalaiset alkoivat purjehtia suoraan lyhyintä reittiä Mustanmeren poikki Sinopesta meren pohjoisrannikolle Taurien Khersonesokselle, sen sijaan, että laivat olisivat kiertäneet rannikkoa pitkin.

Khersonesoksen suurinta kukoistusaikaa olivat 300–100-luvut eaa. Kaupunki löi omaa hopea- ja pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien. Hopearaha noudatti rhodoslaista standardia. Samalla vuosisadalla Khersonesos sai haltuunsa niemimaan länsirannikon Karkinitiksen (myös Kerkinitis) ja Kalos Limenin. Skyytit voimistuivat ja lisäsivät hyökkäyksiään Khersonesoksen alueelle 200-luvulta eaa. lähtien. Vuonna 179 eaa. khersonesoslaiset pyysivät apua Pontoksen valtakunnan kuninkaalta Farnakes I:ltä. Noin vuonna 110 eaa. skyytit piirittivät kaupunkia Palakoksen johdolla. Khersonesoslaiset joutuivat pyytämään apua Mithridates VI:lta, jonka sotapäällikkö Diofantos pelasti kaupungin ja kukisti skyytit. Seurauksena kaupunki joutui kuitenkin luopumaan itsenäisyydestään ja tuli osaksi Bosporoksen valtakuntaa ja samalla Mithridateen Pontoksen valtakuntaa.

Roomalaisten voitettua Mithridateen Khersonesos oli edelleen osa Bosporoksen valtakuntaa. Vuonna 46/45 eaa. Khersonesos sai Julius Caesarilta vapauden, jonka jälkeen sitä hallitsi oma diktaattori. Vuonna 20 eaa. kaupunki tuli itsehallinnollisena vasallivaltiona osaksi Rooman valtakunta. Palaia Khersonesos oli raunioina viimeistään Strabonin aikaan ajan laskun alun tienoille tultaessa. Kaupunki kukoisti kuitenkin uudessa paikassaan vielä pitkään tämän jälkeen.

60-luvulta jaa. lähtien roomalaiset sekaantuivat useammin kaupungin asioihin, koska Moesian provinssissa olleita joukkoja tarvittiin avuksi barbaareja vastaan. 100-luvulla kaupunkiin asetettiin pysyvä roomalainen varuskunta. Khersonesos löi omaa rahaa aina 200-luvulle saakka.

pienoiskuva|pysty|Kaivausvuodestaan nimensä saaneen niin kutsutun Vuoden 1935 basilikan raunioita. Perimätiedon mukaan kristinusko olisi tullut Khersonesokseen apostoli Andreaan ja paavi Klemensin toiminnan myötä. Klemens kärsi marttyyrikuoleman kaupungissa vuonna 98. Arkeologisesti kristinuskon läsnäolo kaupungissa voidaan vahvistaa 300-luvulta lähtien. Varhaisella kristillisellä kaudella kaupungista tuli piispanistuin.

Keskiaika

300-luvulla kaupunki tuli osaksi Bysantin valtakunnaksi kehittynyttä Itä-Roomaa. Se säilyi olemassa pitkälle keskiajalle saakka nimellä Kherson.Konstantinos Porfyrogennitos: De administrando imperio 100.53. 400–1000-luvuilla Kherson oli koko Mustanmeren pohjoisrannikon suurin kaupunki ja merkittävä Bysantin tukikohta ja bysanttilaisen kulttuurin keskus alueella. Hunnit valloittivat Krimin vuosiksi 375–527, jonka jälkeen Bysantti sai sen takaisin valtaansa. Justinianus I teki Khersonista oman provinssinsa pääkaupungin. Samoihin aikoihin 500-luvulla kristinuskosta tuli Khersonesoksen valtauskonto. Vuosina 710–712/737 alue oli väliaikaisesti kasaarien hallussa.

Bysanttilaiset pitivät Khersonia ”roomalaisen maailman laitimmaisena kaupunkina”, ja siksi sitä käytettiin usein karkotuspaikkana epäsuosioon joutuneille poliittisille ja kirkollisille hahmoille. Sinne karkotettiin muun muassa paavi Martinus I, keisari Justinianus II ja caesarit Nikeforos ja Khristoforos.

pienoiskuva|pysty|Kiovan suuriruhtinas Vladimirin kristillinen kaste Khersonesoksessa. Viktor Vasnetsovin maalaus vuodelta 1890. Bysantin valta oli usein lähinnä nimellistä vuoteen 838 saakka, jolloin Khersonin sotilaskuvernööriksi lähetettiin Petronas Kamateros, ja alue otettiin tiukemmin Bysantin hallintaan. Vuonna 841 kaupungista tehtiin Khersonin theman keskus. Vladimir Suuri valtasi Khersonin lyhyeksi ajaksi vuonna 988, ja sai siellä ortodoksisen perimätiedon mukaan kristillisen kasteen vuonna 988 tai 989. Tämän jälkeen alue oli Bysantilla vielä 990-luvulta vuoteen 1204 saakka. Kiovan Rus sai paljon bysanttilaisia vaikutteita kaupungin kautta.

Bysantin hajottua vuonna 1204 Kherson kuului sen perilliselle Trebizondin keisarikunnalle 1250-luvulle saakka ja tämän jälkeen Genovan tasavallalle 1320-luvulle saakka. Tämän jälkeen aina kaupungin historian loppuun se oli osa Theodoron ruhtinaskuntaa. Näinä vuosisatoina Kherson alkoi taantua. Mongolit ja tataarit alkoivat hyökkäillä alueelle vuonna 1223. Mongolit tuhosivat kaupungin vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla, kenties vuonna 1278, jonka jälkeen se ei enää toipunut entiselleen. Siitä tehtiin kuitenkin metropoliittakunta vielä vuonna 1280. Tataarit polttivat Khersonin maan tasalle vuonna 1399, jonka jälkeen sitä ei enää asutettu uudelleen. Kaupungin viimeinen metropoliitta nimitettiin vuonna 1440.

Myöhempi historia ja kaivaukset

Genovalaiset tuhosivat Khersonin raunioiden muureja estääkseen turkkilaisia hyödyntämästä niitä. Turkkilaiset taas veivät monia Khersonin pylväistä ja veistoksista koristamaan Konstantinopolia. Tästä huolimatta kaupungin rauniot pysyivät useita vuosisatoja niin hyvässä kunnossa, että sen asemakaava oli hyvin näkyvillä vielä silloin, kun Krim tuli Venäjän valtaan 1700-luvulla. Venäläiset hävittivät raunioita, mutta kaikesta vuosisatojen aikana aiheutuneesta tuhosta huolimatta kaupungin jäänteet ovat suhteellisen hyvässä kunnossa. Tämä johtuu paljolti siitä, ettei paikalla ollut myöhempää kaupunkia, sillä vuonna 1784 perustettu Sevastopol rakennettiin antiikin aikaisen kaupungin paikan viereen, sekä siitä, että alue on ollut myöhemmin monin osin suljettua sotilasaluetta. Poikkeuksellisen hyvin on säilynyt kaupunkia ympäröineen maaseudun antiikin aikaisia jäänteitä.

Kaupungin arkeologiset tutkimukset alkoivat 1800-luvulla. Uudet tutkimukset saivat alkunsa vuonna 1994, kun alue avattiin sotilaskäytöstä tutkijoille. Khersonesoksen arkeologiset kohteet liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2013.

Tuhot Venäjän hyökkäyksessä