thumb|200px|Ristinkappale, jota säilytetään Wienin keisarillisessa aarrekammiossa Tosi Risti (), tai Pyhä risti (), eli se risti johon Jeesus ristiinnaulittiin, on yksi tärkeimmistä kristinuskon pyhäinjäännöksistä. 300- ja 400-luvuita peräisin olevien kertomuksen mukaan Pyhä Helena löysi alkuperäisen ristin Jerusalemista, ja nykyään osia rististä, ristin nimikyltistä tai ristin nauloista säilytetään pyhäinjäännöksinä useissa kirkoissa ympäri maailmaa.
Historia thumb|left|Herakleios palauttaa Pyhän ristin Jerusalemiin yhdessä Pyhän Helenan kanssa thumb|right|200px|Hattulan Pyhän Ristin kirkko, jossa säilytettiin keskiajalla Pyhän Ristin kappaletta. 300-luvun lopulla ja 400-luvun alulla syntyi kertomuksia siitä, kuinka Pyhä Helena, Rooman keisari Konstantinuksen äiti, matkasi Jerusalemiin ja löysi sieltä Jeesuksen ristiinnaulitsemisessa käytetyn ristin. Kertomukset poikkeavat hieman toisistaan. Joidenkin kertomusten mukaan Helena löysi ristin Jumalalta saamiensa merkkien ja toisten mukaan häntä opasti juutalainen nimeltä Juudas. Joidenkin kertomusten mukaan samalla kertaa löytyi myös kahden Jeesuksen kanssa yhtä aikaa ristiinnaulitun varkaan ristit. Kertomuksia ristin löytymistä ei pidetä historiallisesti luotettavina.Nickell, Joe, Relics of the Christ, University Press of Kentucky, 2007, , sivut 78-95 Jacobus de Voragine popularisoi katolisen kirkon piirissä tunnetuimman version tarinasta noin vuossa 1260 kirjoittamassaan Kultaisessa legendassa.
Pyhäinjäännöstä rististä on kuitenkin ilmeisesti säilytetty 300-luvulta alkaen Jerusalemissa ja pieniä kappaleita myös mm. Roomassa. Vuonna 614 persialaiset ryöstivät Jerusalemin ja sen mukana siellä olleen pyhäinjäännöksen rististä. Bysantin keisari Herakleios löi persialaiset joukot vuonna 627 ja palautti ristin Jerusalemiin. Vuonna 1187 risti katosi jälleen, kun sulttaani Saladin valloitti Jerusalemin. Vaikka kristityt yrittivät seuraavina vuosina saada ristiä takaisin mm. Rikhard Leijonamielen johdolla, Jerusalemissa ollutta ristiä ei ole tämän jälkeen löytynyt. Neljännen ristiretken seurauksena Eurooppaan kuitenkin levisi suuri määrä pieniä ristinkappaleita ja muita pyhäinjäännöksiä ryöstösaaliina Konstantinopolista. Suomen keskiaikaisista kirkoista Finströmin, Hattulan, Närpiön ja Taivassalon kirkot sekä Rauman fransiskaanikirkko oli omistettu Pyhälle Ristille. Näistä ainakin Hattulan Pyhän Ristin kirkossa myös säilytettiin Pyhän Ristin kappaleena pidettyä palaa, joka Sturenkronikan mukaan joutui venäläisten hävittämäksi vuonna 1496.Ojanen 1999, s. 98–99.
Keskiajalla ristinkappaleita oli liikkeellä jo niin paljon, että protestanttinen uskonpuhdistaja Jean Calvin kirjoitti 1500-luvulla kirjassaan Traité des reliques'' kuuluisan väitteen siitä, että jos kaikki kappaleet rististä koottaisiin yhteen, niin niistä voitaisiin rakentaa kokonainen laivan lastiruuma.Jean Calvin A Treatise on Relics Project Gutenbergin verkkosivuilla Myöhempien laskujen mukaan tunnettujen ristinkappaleiden yhteenlaskettu tilavuus kuitenkin vastaa korkeintaan yhtä kolmasosaa ristiinnaulitsemiseen käytetyn ristin tilavuudesta.Cabrol, Fernand. The True Cross The Catholic Encyclopedia. Vol. 4. New York: Robert Appleton Company, 1908 pienoiskuva|Keisari Herakleios kantaa Ristiä Jerusalemissa
Katso myös
Ristinpäivä
Lähteet
Viitteet
Luokka:Kristilliset pyhäinjäännökset Luokka:Kristuksen kärsimyshistoria