Pihtijokikorento (Onychogomphus forcipatus) on jokikorentoihin kuuluva sudenkorento, jonka näkyvin tuntomerkki ovat suuret ja pihtimäiset perälisäkkeet takaruumiin kärjessä.
Ulkonäkö ja koko
Pihtijokikorennon koiraalla on huomattavan suurikokoiset ja pihtimäiset perälisäkkeet. Naaraalla puolestaan on pienemmät ja vaaleat perälisäkkeet. Naaraan takaruumis on muilta osin koiraan takaruumista paksumpi. Lajilla on keskiruumiin kyljillä voimakkaan tumma kuviointi, ja takaruumiin peräpään 8. ja 9. jaoke ovat mustat selkäpuolelta. Korennon jaloissa on mustan ohella keltaista.
Pihtijokikorennon takaruumis on 33–38 mm pitkä ja takasiipi 27–34 mm pitkä.
Elintavat
Lajin aikuisia yksilöitä tavataan Suomessa kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin. Heinäkuu on päälentoaikaa.
Pihtijokikorentokoirailla on jokialueilla reviirejä useiden muiden sudenkorentojen tapaan. Koirailla on tapana pyrähtää ajoittain lyhyeen lentoon ja palata takaisin samaan paikkaan tai lähtöpaikan lähelle.
Levinneisyys ja elinympäristö
Pihtijokikorento elää yleisenä Manner-Euroopassa, Pohjois-Afrikan rannikoilla ja lounaisessa Aasiassa Uralille ja Iraniin asti. Suomessa pihtijokikorento on jokseenkin harvinainen. Sen elinaluetta ovat etenkin Etelä-Suomen järvialueet.
Laji elää pienillä ja keskisuurilla joilla ja suosii nopeasti virtaavia sora- tai kivikkopohjaisia jokia. Toukkavaiheen yksilöitä saattaa kuitenkin elää myös jokien ulkopuolella, kuten suurten järvien tuulisilla rantavesillä.
Lähteet
Aiheesta muualla Pihtijokikorento Korentowikissä
Luokka:Sudenkorennot